Tiimi Geopark Challangessa 2014 by Tapani Launonen

Tiimi Geopark Challangessa 2014 by Tapani Launonen
Tiimi Geopark Challangessa 2014 by Tapani Launonen

maanantai 17. lokakuuta 2011

Rogaining sprintti - Täh? Täähän meni hyvin!

Viimeisiä viedään tälle syksylle eli Grekelän Heikin järkkäämä Sprintti Rogaining ajeltiin ja juostiin sunnuntaina. Kyseessä oli siis sprintti 2h 20min, kun oikeat rogaining kisat kestävät sen 24h. Formaatti oli siis sama kuin Muddy-X:ssä, mutta vähemmän jekkuja ja bonustehtäviä. Rasteja siis kierretään miten huvittaa ja jokaiselta napsahtaa rastinumeron perusteella pisteitä.

Omat lähtökohdat kisaan olivat huonot, koska Gappy:n MM kisoista saatu flunssa ei ottanut taantuakseen. Keskiviikon yösuunnistus piti jättää väliin, mutta torstaina oli pakko pyrähtää pikku pyörälenkki pohjille. Sunnuntaina tuntuikin olo yllättävän hyvältä, joten eikun matkaan. Lauantaina oli pyörää tuunatessa hurahtanut aikaa ja nyt olikin kaikki mukana eli kello vedettynä nippusiteellä ohjaustankoon ja kompassi sen viereen. Naapuri oli innostunut lähtemään matkaan jalan, joten lähdimme kimpassa ja ajoissa kohti Virpiniemeä.
Kartta saatiin tasan klo 10 ja puoli tuntia aikaa suunnitella reittiä. Uutta yliviivaustussia kokeiltaessa reitistä tuli oikein mielenkiintoinen ja ihan mahdoton. Onneksi oli aikaa jutella muiden kanssa ja myötäpäivään kierto tuntuikin lopulta oikein huonolta idealta (hiekkainen maasto, vähäpisteiset rastit alussa ja Muddy-X:ssä tämä meni pieleen). Eli vastapäivään ja hahmottelemani reitti näyttikin hyvältä. Alkuun kaavailtu (=mahdoton) siksakki jäisi loppuun ja sen voisi ottaa ajan ja kunnon mukaan. Olenko siis oppinut jotain?
10.30 Kisan alkuun me pyöräiijät saatiin "kiva" prologi eli pari kierrosta hiihtoladunpohjaa ylös alas. Kärki meni menojaan, itse pysyin keskikastissa ja sain jalat ihan hapoille. Ihanaa 7min/1,7km mennyt ja mies tiltissä :-).
Prologi ohi ja kisan alkuun pientä laskettelua alamäkeen ja mukavaa asfalttirullausta 20min ja pling napsahti 9 ja 8 pistettä tilille. Sitten pienen pientä eksyilyä ja väärää reitinvalintaa, mutta kompassi kertoo oikean suunnan ja selviän säikähdyksellä (max minuutti meni hukkaan ja sehän ei meikäläisen suorituksissa ole mitään), naps 8 pojoa lisää. Polusta ohi 500m ja takaisin, hieman märkää ja rasti hukassa hetken. Onneksi on niin paljon porukkaa, ettei tartte kauaa ihmetellä, kun joku jo pusikosta ampasee polulle paljastaen rastin sijainnin. 6 points to me :-), pari minuuttia hukkaan. Sitten taas varmanpäälle asfalttitien kautta seuraavalle. Hra Tykinkuula singahtaa tien toiselta puolelta puskista. Tämä herra on usein näiden kisojen kärkikahinoissa, joten reitinvalintani lienee hyvä (toki kaveri on hakenut yhden rastin lisää, joka ei kuulu minun suunnitelmiin). Toisaalta kaverin näkeminen tarkoittaa yleensä mulle sitä, että kohta ollaan suolla ja näinhän käy. Ruuhkaisella suopolulla yritän olla kuin paraskin maastopyöräilijä ja seurata Tykinkuulaa. Ei onnistu, keskellä lätäkköä jalat maahan, kuten joutuu sitten tekemään vastaantulijakin, Sorry! Plong  7p tilille, jossa jo huimat 38 pistettä ja vasta tunti kulunut (Tykinkuula on tosin jo kadonnut taivaanrantaan...).
Nyt ajan täysillä kohti seuraavaa rastia, homma sujuu mallikkaasti ja voimia löytyy. Tykinkuula tulee vielä kerran näkyviin, jes, ei pääsytkään karkuun (tai no pääsi, tämän jälkeen seuraava havainto maalista). 5p helposti ja sitten otan tuon seuraavan 4p vielä helpommin... Paitsi, että ajan kahdesta risteyksestä ensin ohi, ja sitten en muista katsoa ylös! Niin, Heikki oli tehnyt jipon eli rasti jahtitornin huipulla (yksi opetus Muddy-X:stä jäänyt unholaan). Ajan siis kunniakierroksen, haen rastin ja ajan uuden kunniakierroksen (syytä tähän toiseen kierrokseen en keksi, ehkä vain ajelutti). Onneksi vaan muutamia minuutteja hukkaan.
Sitten kohti kymmennen pisteen rastia, jota etsitäänkin huolella ja usean henkilön voimin. 5 minuuttia menee hukkaan, mutta ei voi mitään, tämmöstä tää on.
11.55 Pisteitä kasassa 57 ja mitä sitten? 50 min aikaa. Osa porukasta suuntaa vielä pohjoisemmaksi, ei olis pitkä matka, mutta toisaalta... Päätän hakea 4p hiekka-alueelta ja sitten tien lähellä olevat rastit, otan siis varman päälle. 4p nasahtaa tilille juoksulenkin jälkeen eli hiekka on niin upottavaa, että helpommin pääsee hylkäämällä pyörän ja juoksemalla 200m rastille. Mutta mihin se pyörä jäi?
No ei se mennyt hukkaan kuin hetkeksi... Ja tietä pitkin kovaa! Hieman jo matkan rasitukset tuntuu, oon kuitenkin ajanut koko ajan lähellä maksimivauhteja.
12.20 3ja 10p plakkarissa ja puoli tuntia aikaa, hmmm... Tarjolla pari yhden pisteen rastia ja viimeinen viiden pisteen. Matkaa maaliin n.6-7km takana 31km... Päätän ajeskella kohti maalia ja hakea ainakin ne 5p.
12.32 Yhden pisteen rasti on jossain lähettyvillä, epäselvää maastoa, en jaksa etsiä, yks piste sinne tai tänne...
12.37 5p tilille, yhteensä jo 79. Nyt vaan rullailen maaliin... tai enpä sittenkään, jostain kumman syystä pitää mennä metsän kautta ei voi mennä tietä pitkin...
12.44 Maalissa, ihan liian ajoissa..., mutta hyvin meni tai...
Oikeastaan tylsä keikka: Ei kaatuiluja, ei vaaratilanteita, vain vähän märkä ja vain pieniä eksymisiä. Tätäkö on tulevaisuus, kun opin tämän lajin? Pelasin tällä kertaa varman päälle kaikissa valinnoissa, tein suunnitelman, luin kartaa, en katsellut "tuttuja" maisemia ja "muistanut" omia oikoreittejä, käytin kompassia, kun oli epäselvää missä ilmansuunnat ovat eli kaikki oppikirjan mukaan. Tuloksena loistava jaettu 8. sija (20 osallistujaa), pienellä riskillä olisi ollut vielä 7p. haettavissa (sijoitus niillä jaettu 4.), mutta riskien välttäminen oli päivän teema.
Olihan onnistumisen tunne mukava pitkästä aikaa ja loputtoman viimeisten sijojen putken katkeaminen itsetunnolle hyväksi. Toisaalta tuloksena kipeä ranne (liiasta puristamisesta) ja tylsä blogikirjoitus. Saanko enemmän iloa epäonnistumisista, kuin onnistumisista? Ainakin paremman blogikirjoituksen niistä saa ja itseä naurattaa:-).
Taidan aloittaa ensi kauden järjettömällä riskinotolla ja intuiitiolla, jotta tämä ei toistu!
Nyt lunta odottelemaan, sukset on jo voideltu!
p.s. Tekstissä mainittu Tykinkuula oli taas kärjessä, tosin jaetulla sijalla. Naapuri uurasti juosten 20km ja oli 12/22.
p.p.s. Kaikenkaikkiaan mukana oli 51 osallistujaa. Ja erikoishuomio, ekaa kertaa hain enemmän pisteitä kun kukaan naisista :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti