Mimmien mukana metsässä

Tämän blogikirjoituksen julkaisu on kestänyt, koska tätä ei ikinä pitänyt tapahtua.
Siis sitä, että kisaisin vielä tänä kesänä. Monille niin vannoin Ursakin jälkeen, ukko oli niiiin puhki, että tämä kesä on nyt tässä, en riko itseäni enää, kuten viime vuonna.
Mutta sitten koitti eräs maanantai ja Kärkkäinen Challengen alkuun oli 5 päivää. Eikä kukaan ole kysellyt varamieheksi, vaikka enhän mä lähde... Mitäpä jos kysäisin kisaorganisaatiolta, jos vaikka olisi joku joukkue niin pulassa, että minäkin kelpaisin ja pulassa olevia on pakko auttaa, eikö?

Eipä siinä yön yli mietitty, kun jo yhteydenottoa tuli ja sittenhän sitä on enää hankala kieltäytyä. Onnistuneet Hallitusneuvottelut päätyivät siihen, että Kalevan rastiviesti sai jäädä ja kisaan mukaan. Vielä pientä säätöä siitä pääsenkö Mimmien mukaan (ja he vaihtavat sekasarjaan) vai pitääkö uhrautua miesten sarjaan, mutta jotenkin vain tuntui siltä, että se startti sekasarjaan on nyt se oikea vaihtoehto (varsinkin kun Ursakin sekasarjasäädöt meni pieleen ja nyt olisi kaksi naista joukkueessa yhden sijaan...). Tiimi nimeltä Mimmit&Hra47 oli syntynyt :-). Ja jostain syystä suunnistusvastuu olikin taas minulla...

Perjantai 26.6.:

Mimmit eli siskokset Mervi ja Maria hakivat kisamateriaalin, itse keskityin Ismo Leikolaan, jotta olis edes pari hyvää juttua reissulle. Illalla pientä suunnittelua, mutta kun ei ole sen suurempaa tietoa miten homma meillä toimii, jäi reitti hyvin avoimeksi vielä (toki olin Mimmit duon tavannut aikaisemmin, jossain kekkereissä mutta vaikeahan se on tietää...). Oman haasteensa reittisuunnitteluun toisi Mimmien hybridipyörät, jolla ei nyt ihan joka paikkaan pääse (mutta pyöräosuuden kartaa ei vielä saanut, joten se siitä). Kaikkein suurin ongelma oli kisaformaatti jossa oli n.2h pätkiä eri lajeja ja niiltä piti ehtiä ajoissa takaisin kerättyään mahdollisimman paljon pisteitä. Eli summasummarum puhtaasti fiilispohjalta reissuun.

Lauantai 27.6.:

Olen aamu-unininen... ja joka kerta kun herää kisoihin klo 05, sitä miettii hetken, että miksi? Taas kolotti ja särki, mutta innokkaiden tiimikavereiden näkeminen parantaa kaiken :-).

Kisaformaatin helppous oli se, että vaihtopaikka oli aina sama eli kaikki kamat vaan kasaan vaihtoalueelle aamulla ja vot!, kisa voi alkaa. Nyt oli aikaa vaikka mihin, ja saatiin tiimi hyvin samalle aatopituudelle.

Prologi:

Lähdössä  klo 8.00 on tunnelma kohdallaan. Ihmettelen Passion Adventuren kokoonpanoa... jos on liian pitkä nainen niin ei pääse ykkösjoukkueeseen? Yritän naamioitua naiseksi, koska kilpailunumeromme takia seisomme naisten sarjan joukkueiden kanssa lähtöviivalla (karvoitusta on hieman liikaa, mutta kuppikoossa pärjään :-)). Asiaan... Prologin aiheena on etsiä tiettyjen tuotteiden hinta Kärkkäiseltä. Tiimityö sujuu hyvin, mutta joku summa ei täsmää ja sakkoringille. Osa joukkueista ei edes käy tekemässä tehtävää ja ottavat sakon suoraan. Se on näiden tehtävien ongelma (kuten viime vuonnakin). Meitä tämä ei haittaa, mutta kärkijoukkueita kyllä (miksi ei voinut saada 1kierros/väärä hinta, nyt vain loppusumma merkkasi -> hieman turha tehtävä). Jouksulenkillä tuntuu, että juoksu onnistuu, mutta ei voi sanoa vauhdikkaaksi, koska Mimmit meinaa karata.

Rullaluistelu:

Lähdössä mietityttää, mikä on vauhtimme? No sehän on loistava! Menemme ensin questille, jossa on laskeutumista, jos huvittaa, meitä ei huvita ja nopsa-Maria kipasee rastin tornista juoksemalla (miksi muuten ei ollut pakollinen edes yhdelle???). Matka jatkuu joutuisasti ja rasteja kertyy nopeammin kun osasimme kuvitellakkaan. Hieman Mimmejä naurattaa, kun nostan Marian olkapäälle, että yltää leimaamaan rastin (Tena ei pettänyt :-)) ja näköjään jännittikin, kun juomat unohtui matkasta (juotan siis heitä kamelinkyttärästäni matkan varrella). Reilun 2h jälkeen prologi+rullaluisteluosuus oli ohi ja vain yksi rasti jäi hakematta. Mukava osuus, mikä on harvinaista rullaluistelulle.

Pyöräily+"Melonta":

Hieman harhailemme matkalla "melonta" paikalle, mutta niin tekevät muutkin. Tarjolla on "melontaa" kumiveneillä kahdelle ja yksi ajaa pyörällä aina tapaamaan melojia tietyille rasteille. Ajatus oli, että minä ja Maria melotaan ja Mervi pyöräilee... pikaisen tuumauksen jälkeen ei tunnu hyvältä idealta... n.100kg ja n.50kg henkilöt kumiveneeseen --> se menee kyllä pohjaan/etummainen ei näe mitään, jos minä olen takana. Mimmit siis veneeseen ja minä pyöräilemään. Tavataan vastarannalla, josta on tarkoitus juosta hakemaan 9p rasti. Kumiveneen kanssa on hieman hankala pyöräillä, kun Mimmit juoksevat. Rasti menee hyvin ja ruokahalu kasvaa... eli vuorossa kisan ainut, mutta sitäkin suurempi MOKA. Lähdemme siis hakemaan vielä yhtä rastia juoksemalla (Mimmeillä tossu on syönnillään ja mikäs mun on fillarilla ajellessa). Enpä muistanut (vaikka olin tuolla joskus käynyt), että edessä on todella hankalakulkuista maastoa (ainakin kumivenettä mukanaan kantaville), en myöskään tajunnut hommaa keskeyttää, vaan puskimme pusikkojen ja tulvivien kosteikkoiden läpi perille asti ja osuusaikahan sitä sitten loppui. Eli haimme 5pistettä, suunniteltu 7p rasti jäi käymättä ja hirvittävästä pyöräkiristä huolimatta 12min myöhästyminen ja 12p sakkoa. Lisäksi seuraavaan juoksu-osuuteen jäi vähemmän aikaa ja reidet saatiin hienosti hapoille :-). Ahnettimatta siis olisi tullut 14p enemmän tältä osuudelta (+ ehkää lisää pisteitä juoksusta).  Osuus oli kuitenkin seikkailua parhaimmillaan, joten eteenpäin!

Juoksu/Suunnistus:

5h 20min kisaa käyty ja itselle se hankalin osuus käyntiin. Aikaa osuuden suorittamiseen on vain 1h 40min, joten valitsemme reittivaihtoehdoistamme sen kaikkein lyhyimmän. Suunnistus sujuu melkein virheittä GA:n mittakaavassa ja pysymme suunnitelmassa vaikka muidenkin rastien kutsu on välillä järisyttävän voimakas. Hieman heikkoa on meikän juoksu, mutta Mimmit on kovia kirittämään. Sen ansiosta ehdimme juuri ja juuri ennen määräaikaa (7h) perille.

Tauko: Koska emme ole lähellä kärkeä (52pistettä perässä) päädymme yhteislähtöön klo 15.50. Ruhtinaalliset 50min aikaa suunnitella reitti pyöräosuudelle, syödä ja tehdä sudoku (Maria/Mervi taisi hoitaa sudokun n. 2min). Reitti tulee olemaan hankala ja saapa nähdä taipuuko Hybridit kaikille poluille?

Pyöräily:

Yhteislähdössä on jälleen tunnelmaa ja ajelemmekin isomman porukan mukana kaksi ekaa rastia. Hybridit pelittää hyvin, kun mennään tietä pitkin, pitäskö vaihtaa kun maastopyörällä ei meinaa pysyä perässä. Kolmoselle menevä polku näyttää kartalla pahalta, mutta onkin hyvin ajettava eli pystyisimmekö sittenkin hakemaan kaikki rastit? Aikaa on vaikka kuinka ja nelosellekkin löytyy hyvä kiertotie, joten ei ongelmaa ja vauhtikin on mainio. Vitonen vilahtaa taakse helposti, kun löytää oikean polun toisin kun 1 Life. Kutoselle meno onkin sitten hieman haastavampaa Hybrideillä ja toivomus tulee, että josko jotain toista reittiä vikalle rastille "eikö siitä ojarummusta pääse läpi?". Kilpailussa on kiellettyä ylittää 4-tie, mutta rullaluistelussa oli se alitettu (=Maria, the leimalady alitti) ojarumpua pitkin, kyllä siitä mahtuisi pyöränkin kanssa. Minulle ei kahta kertaa tarvitse sanoa jos on näin "maukas" reitti tarjolla ja tosiaan silloin reitti on suurimmaksi osaksi hyvää asfalttia/soaratietä eli optimia hybrideille. Intopinkeenä siis kohti vikaa rastia ja silloinhan allekirjoittaneelle aina tapahtuu... a) Suolla: "kyllä se tosta menee vielä, ei muuten mee hybridi!" --> ei mennyt kuin mies tangon yli turpeeseen "Kävikö kuinkaan?" "ei tässä mitään, turve on permeää" -NOT b) Ojarummussa: "tää on liukas... plup, plup...", "Kävikö kuinkaan?" "ei tässä mitään, virkisti" -NOT. Vikaa rastia ei tartte etsiä ja maaliin 11h 30min lähdön jälkeen. 

Olihan mukava reissu! Tuloksena 6. sija, taakse jäi kaksi joukkuetta (naisten sarjassa oltaisiin päästy palkintopallille ;-)). Tiimi toimi loistavasti ja kuten aina hyvässä kisassa, jossiteltavaa jäi (ilman tuota melontamokaa olisi vielä yksi tiimi ollut voitettavissa...).

Loppukesälle oli vielä aikomus kisata kimpassa uudestaan, mutta nyt on aikataulut täynnä! Ehkä ensi vuonna uudestaan Mimmien kanssa jonnekkin :-). Valitettavasti kuvia ei kisasta tällä kertaa löytynyt/otettu, koska Mimmeillä ei ollut meikin kunnossa.

Kisan jälkeen päätin vaihtaa pyöräkaluston parempaan