Tiimi Geopark Challangessa 2014 ja 2021 by Tapani Launonen

Tiimi Geopark Challangessa 2014 ja 2021 by Tapani Launonen
Tiimi Geopark Challangessa 2014 ja 2021 by Tapani Launonen

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

IiMättö eli Kärkkäinen Challenge

Kisa: Kärkkäinen Challenge 29.5.2014
Paikka: Ii
Tavoite: ??
Web: http://karkkainen-challenge.fi/
Seurantahttp://www.tulospalvelu.fi/gps/20140529karkkainenCH/

Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Muut tiimin jäsenet voivat olla jälleen eri mieltä tapahtumista ja se heille suotakoon :-). Sisältää myös valitettavasti parannus/pahennusehdoituksia järjestäjille.


Taustat ja treenit:
Iijoki, toukokuu ja uimapatjailua... sehän siinä kisakutsussa mietitytti, kun ilmottautumista naputtelin. Niin ja joukkuekkin pitäs saada kasaan, kun Jokkee ja Tanee ei saa paikalle keskellä viikkoa.
No Kaitsu lähtee, yks murhe vähemmän... Naamatuubiin viestiä ja kaksi vapaaehtoista löytyy nopeasti. Siis liikaa porukkaa. Viikkojen kuulusteluiden, fyysisten testejen, psykoanalyysien ja kolikon heiton jälkeen, kolmanneksi valikoitui Tommi, koska se suostu reenaan mun kaa ja sillä on varmasti huonompi kunto ku Tuomaksella ;-). Liian hyvien tiimikavereiden kanssa kun voi nimittäin jopa joutua bodiumille :-).
Kisaan valmistautuminen oli Tommilla ja allekirjoittaneella loistava, jäihän Muddy-X:ssä itse seikkailuguru Sepe taakse ja kisa meni lähes virheittä. Tommin kanssa säädettiin myös varusteosasto kuntoon ajoissa, kerrankin. Kaitsulla olikin sitten ihan päinvastainen valmistautuminen, työmatkaa, sekä Oulu- ja Hiporastien järjestelyitä. Treenit vähissä ja kamojen pakkaaminen alkoi klo 20 jälkeen keskiviikkona...

Reissu:
Torstaiaamuna ollaan paikalla klo 7 kun materiaalia jaetaan... tai ollaan minä ja Tommi, Kaitsu vielä tulossa, kamaa kun on niin paljon, että kolmella autolla pitää tulla paikalle. Kyllä vaan Joken komentomoduuli on kätevä. Kannellaan kamoja, hieno päivä tulossa, aurinko paistaa ja mieli on kirkas!
Kaitsu saapuu, saadaan materiaalit ja homman kuvio on selvä, tänään mennään ja kovaa, ei juurikaan reitinvalinta yms. hienouksia. Kamat kuntoon, kapteenien puhuttelu klo 8.50.
Yhen elämän miehet yrittää neuvoo meitä :-)
Klo 9 liikkeille prologisuunnistuksen merkeissä. Kaitsu suunnistaa ja Tommi seuraa ja meikä ottaa ennakoidun paikkansa jonon jatkona. Pikku alkuhärdellin jälkeen virheettä mennään ja ihan mukavaa vauhtia vaikka pahaltahan tää juoksu aina tuntuu, running sucks edelleen...

9.24 Rullaluistimet jalkaan ja menoks, pitkä osuus tiedossa...
Aurinko paistaa ja luistelemaan
9.45 Eka Quest, kuinka monta parkkiruutua täällä on? Lasketaan ja kolme menee pieleen eli 15min sakko Gappy Adventuren tyyliin. +/-2 olisi riittänyt oikeaan eli yhden takia odotellaan, monen muun joukkueen mukana. Muutama saa oikeinkin! (Miten olisi ollut sakkoa 1min/pieleen mennyt ruutu? ja max esim 20min? Nyt jättämällä suoraan välistä olis säästänyt 8min...)
11.07 Tunnin rullailun jälkeen Quest 2 eli jotain kiipeilyä hyppytornissa. Rullailu meni leppoisasti ja mukavaa vauhtia...
Korkealla...
11.36 Questi vihdoin suoritettu, syke nousee kyllä aina kun on noin korkealla. Kierrettin hyppytorni korkealla ulkolaitaa pitkin köysivarmistuksella. Jonoa oli 30min verran ja sehän on näissä ongelmana. Jo toinen tauko eli kahden ja puolentunnin kisan jälkeen on jo 45min odoteltu ei hyvä, mutta nyt kisa vasta alkaa todenteolla.
13.27 Ihan ei menny paluumatka samalla rullailulla kuin mennessä. Kuuluisat sanat menomatkalta "normaalisti kun menee näin hyvin niin on myötätuuli...", jep, niihä se oli ja karmee puuskittainen vastatuuli koko paluumatkan, vaikka loppua kohti helpotti. Matkavauhti oli kuitenkin hyvä ja tasainen, koska takaa kuulunut naisääni "tultiin tähän peesiin vähäksi aikaa, kohta painetaan ohi" ei realisoitunut näkyväksi ohitukseksi, mitä lie tapahtunut ;-). Osuudella Kaitsu oli hieman vaikeuksissa, koska 80mm pyörät on hieman eri asia kun 90-110mm... Kokonaisuudessaan pitkä ja puuduttava osuus, mutta toisaalta kerrankin kunnon rullailuosuus. Ite olisin voinu vetää ehkä kovempaakin?
Kisakeskuksessa seuraava Quest, säkällä heitän frisbeen ykkösellä sisään renkaasta ja ukot ei edes huomaa, että Quest on jo suoritettu.
13.36 Kaitsun odottama uimapatjailuosuus alkaa, toki ensin unohtuu matkasta reppu ja GPS eli takaisin hakemaan. Kaitsu ei ollut ottanut vinkkiä vastaan oli oli liikkeillä "sinisellä enkelillä" ja sehän meinas upota jo ekassa ylityksessä. Mun ja Tommin Jyskit tarjosivat "siljaline" kyytiä ja Kaitsu räpiköi perässä, siinä osuus noin suurinpiirtein. Vesi virkistää mukavasti.
Kivaa pientä pulikointia Iijoessa
14.17 Uitettu koira ja kahlaajalinnut perillä. Kuivat vaatteet niskaan ja juoksuosuudelle.
15.00 Laji, josta en pidä ja varsinkin jos se suoritetaan pikibaanaa pitkin... Kele, ihan väkisinjuoksua, tossu ei kulje ja porukkaa lappaa ohi. Syö miestä, varsinkin kun tiimikaverit vois vetää kovempaa.
16.07 Juoksu ohi, onneksi. Loppuosuus sujui jo paremmin ja suunnistus oli helppo. Näköjään pitää joko kävellä kovaa tai juosta rennosti kovempaa, perushölkkä tässä vaiheessa kisaa ei suju multa ja Tommilta. Kaitsu on vaisu ja tulee perässä...
Seuraavan questin suorittaa Tommi mallikelpoisesti. Nuoruudessa opeteltu puujalkakävely on yhä selkärangassa ja virheetön suoritus!
16.28 Pidempi tankkaus/tyhjennys tauko on takana ja pitkä pyöräily alkaa
16.39 Kaitsu huutaa stopin. Vanha polovivaiva vihoittelee tai on vihoitellut jo juoksunkin aikana. Nyt matkataan n. 35km poispäin kisakeskuksesta eli jos aikoo keskeyttää, se on tehtävä nyt. Kaitsu ei viitsi pilata koko kesää (sillä tässä iässä nää ei oo enää niin helppoja juttuja :-)) eli jatkamme Tommin kanssa kaksin vaikka emme voikkaan virallisesti enää sijoittua.
17.41 Päivän eka pummi (13min) on tehty. Tommi suunnistaa, mutta pitäishän sitä reagoida, kun kaveri sanoo, että "kartassa kyllä tää ura pitäis olla isompi kuin tuo toinen...", no vasta eka ja kisaa takana melkein 9h.
18.12 Vihdoin seuraava rasti 33km jälkeen! Taas oli puuduttava pätkä, jota vain tuo pummi piristi. Vauhti ihan OK vaikka ei kisassa enää virallisesti ollakkaan. Questi on mennyt jo kiinni, mutta jo matkalla päätimme, että olisimme jättäneet sen väliin joka tapauksessa. Katellaan kuitenkin suunnistusquestin karttaa ja jutellaan Heikin kanssa mukavia ennen matkan jatkamista (ja meikä on ku palokunnan hevonen, jatkuvasti letku ulkona, juomaa on ehkä kulunut sittenkin liikaa).
18.30 VIHDOIN kunnon maastopyöräilyä, ojia yms. tossu kastuu hieman ja fiilis nousee
19.00 Alkaa jalkapatikka kohti CP18:sta. Pyörät jätetään ja matka suon yli 1:52 000 kartalla ja ilman kunnon kompassia alkaa (pitäisi jo tämä muistaa...).
20.00 Olipa reissu. Pyörittiin lähellä rastia ja ihan hukassa (Tommi sai juuri suoritettua Hukan mestarin treenipassin, muttei sitä nyt tarttee tällain hukassa olla...) . Lopulta löytyi oikea ura ja sitten vielä mutkan jälkeen rasti. Muinaisjäännös on yleensä jotain kivistä ei joku puu, hieman siis sakkaa 10h jälkeen. Ens kerralla myös joku järkyttävän suuri suurennuslasi mukaan(tai olis edes kaivettu se huono repusta), vaikka eihän ikänäkö meitä vaivaa .
20.28 HUPS, ajettiin 5m päästä kovaa ohi CP19:sta ja takaisin. Kartalla kun etenee hieman nopeammin hyvää tietä pyörällä, kun kävellen suolla.
20.51 Aina on aikaa vielä yhdelle kunnon pummille. Haastavan maastopyöräpätkän jälkeen ollaan taas missä ollaan ja Tommi käskee pysähtymään seuravan tien alittavan ojan kohdalle. Ja minähän pysähdyn ja metsään mennään etsimään ojanmutkaa ja niitähän löytyy, muttei CP:tä. Niin juu, tämä kartta on se 1:53000 eli ei siinä tämmönen n.1m levynen kuivahko oja näy. Ei muuta ku kohti pohjoista ja säkällä suoraan perille. Jep, tämä on HIEMAN isompi oja ja ollaan väärällä puolella. Notkea pituushyppysuoritus nilkkoja myöten vastarannan mutaan kruunaa päivän.
22.07.53 Maalissa. Vielä yksi puuduttava fillariosuus loppuun. Tää oli tässä.

Loppuanalyysi:
Loppujen lopuksi ihan hyvä kisa meiltä. Tuloksissa olisi ollut mahdollista jopa kymmenen parhaan joukkoon, mutta Kaitsun keskeytettyä tarkkuus herpaantui hieman.. Hienoa oli se, että nyt on kaksi kaverusta, jotka pystyy paikkaamaan Jokkea ja Tanea tarvittaessa ja joiden kanssa homma sujuu. Ja tyytyväinen pitää olla siihen, että en ollutkaan koko ajan perävaununa vaan pystyin tekemään osani. Myös lohdutti se, että muutkin osaavat suunnistaa yhtä hyvin/huonosti näillä seikkailukartoilla :-).

Kisasta reitistä en nyt hirveesti tykännyt, koska tämmöiset mättökisat ei ole näin huonolla kunnolla varustetulle miehelle sitä mitä eniten toivoo. Nyt oli useita yli tunnin pätkiä, jolloin vain tahkottiin eteenpäin, ei edes jutella voinut, kun tuuli suhisi niin pahasti ;-). Muutama rasti sinne tänne (jotka olisi saanut pummata) olisi parantanut asiaa merkittävästi.
Kisan alku on aina haastava järjestää, varsinkin kun joukkueiden määrä kasvaa näissä kisoissa koko ajan. Kiipeilyihin muodostuu helposti pitkiä jonoja. Näissä voisi toimia porukoiden jako eri osuuksille alussa tai kiipeilyn sijoittaminen loppupuolelle. Muut questit toimivat hyvin ja toivat sitä vaihtelua mitä toivottiin.

Tietenkin joukkueiden määrän kasvu tarkoittaa myös niiden tason laajenemista. Toiset joukkueet ei hyydy tämmösessä kisassa ollenkaan ja toisilla mennään ihan äärirajoilla. Toiset joukkueet osaavat suunnistaa, toisilla on vaikeampaa. Niin, monenmoista mielipidettä on tajolla eli lopulta ainut toive on, että toivottavasti ei tästä mennä enää lähemmäksi triatlonia.

Mutta kuitenkin ensi vuonna uudestaan, tottakai !

1 kommentti:

  1. Kisahan meni loppujen lopuksi ajallisesti melko hyvin.
    Pystyimme pitämään vauhdin yllä koko matkan ja pyöräilyosuudella jopa yllättävän kovaakin vauhtia koko matkan.

    Melko sitkeesti Kaitsu väänsi 80mm pyörillä meidän matkassa.
    Yllättävästi ne tytöt siihen perään jostain ilmestyi ja totesivat " Me tässä vähän tankataan peesissä ja mennään sitten seuraavassa alamäessä eelle" . Ihmetys oli suuri kun alamäen tullessa tyttöjä ei kuitenkaan näkynyt ja olivat kokonaan kadonneet näkyvistä.
    Rullaosuudelle olis pitänyt olla joku välirasti, jolla olis saatu porukkaa vähän enemmän härölle.
    Parhaat oli odotellu kiipeilyosuutta tunnin verran.

    Se vesipatjailu olikin sitten välinelaji. Sininen Enkeli kynsi melko syvällä joessa ja eteneminen verrattuna Jyskin LUXUS patjoihin oli ihan eri luokkaa.

    Asfalttijuoksu ei todellakaan ollut meidän laji. Kaksi pystyi kävelemään kovaa ja juoksemaan kovaa, mutta mikään siltä väliltä ei sujunut. Pysähtyä ei pystyny niillä jaloilla. Kolmannella taisi polvi olla jo tosi kipeä kun hidas kävely ja juoksu vain toimivat.

    Pyöräily ja 1:52000 kartta + 2 sokeaa miestä onkin sitten hyvä yhdistelmä. Vieläkään en näe kartasta mitä siinä ympyrän sisällä pitäisi olla.
    18 rastille mentäessä todettiin että olis hyvä olla kunnon kompassi ja suurennuslasi. Olishan ne ollu, mutta ne jäi sinne laatikkoon vaihtoalueelle (hyvä me).
    Ja joskus sitten kun luulimme olevamme rastin lähellä piti tarkistaa mikä on rastimäärite, Harri totesi kivasti " Tais jäädä se reittikirja pyörän karttatelineeseen ".
    Ei se mitään etsitään nyt sitten jotain metsästä. Onneksi siellä oli muitakin hukassa ja saatiin tietää että muinaisjäännettähän tässä metästetään.
    Joo hienoja vanhoja puitahan sieltä löyty ja ne ei todellakaan mitään muinaisjäänteitä ole. Väsymys tekee melko tyhmäksi täytyi todeta.
    Löytyhän se rasti ja onneksi vielä löydettiin takasin missä pyörät oli.
    1h tuolla kahlattiin. Jos olis jätetty koko rasti välistä olis tullu vaan 1h sakkoa.
    Mutta mukavampi oli kastella äijät kunnolla suolla.

    Viimeinen ojasekoilu olikin hienoa seurattavaa GPS kartalta.
    Olihan sekin oja kartassa, mutta oikea oja oli GIGANTTINEN tähän verrattuna.
    Kumma että lopulta täydestä Hukasta vedettiin suoraan rastille ???

    Kiva fiilis reissusta jäi vaikka Kaitsu kisan keskeyttää joutuikin.
    Onneksi teki niin, sillä oli jalka ollut aika huonona seuraavana päivänä.
    Kiva oli Kain ja Harrin kanssa reissua vääntää.

    VastaaPoista