Kisa: Geopark Challange Xtreme 22.-23.7.2011
Paikka: Rokua, Utajärvi, Vaala
Tavoite: Päästä eka 24h non stop kisamme maaliin
Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Muut tiimin jäsenet voivat olla jälleen eri mieltä tapahtumista ja se heille suotakoon :-).
Taustat ja treenit:
Luettavissa tästä blogista.
Varusteet:
Lopulta uusia varusteita tälle vuodelle olivat vain uudet polkimet ja rullaluistimet ja tietysti koko vaatetus: New Linen paidat, Strom pack takit, ultrakevyt pusakka, pyöräilyhuosut ja pitkät trikoot. Tietysti painatuksesta oli jäänyt pois tiimin nimi, mutta se on helppo korjata jatkossa. Kaikki hankinnat olivat loistavia.
Reissu:
Torstai 21.7.
Jokke ja Tane saapuvat klo 19.10 kilpailukeskukseen, jossa olen jo ehtinyt käydä hakemassa reittikirjan ja muun materiaalin. Kartat saataisiin aamulla klo 9. Joukkuekuva ja kiipeilytehtävää varten laskeutumisen opettelu vielä ohjelmassa. Perhana, sen verran täpinöissä olen, että pitää hakea lenkkarit mökiltä. Laskeutumiset sujuvat hyvin, Jokelle ja Tanelle tuttua hommaa, itselle eka kerta. Sitten mökille ja spekulointia mahdollisesta reitistä ja tehtävistä, rankalta näyttää ainakin paperilla, varmaan cutoffit pelastavat. Sauna ja pari valmistavaa kisajuomaa, hirveä härdelli kamojen säätämisessä ja nukkumaan klo 24.
Perjantai 22.7.
Herätys klo 8, nukuttua tuli 6h ja pyörittyä 2h. Pakkailua ja aamupalaa, eihän niitä karttoja ihan klo 9 tartte noutaa, eihän?
9.30 Karttoja hakemassa, viimeisenä joukkueena, ihmettelivät tulemmeko ollenkaan. Karttojen laminointi! Niin tänä vuonna ei jätetä tätä hommaa puolitiehen vaan olen ottanut töistä mukaan laminointikoneen ja homma toimii. Reitin suunnitteluun käytämme n. 5min, muilla tuntuu kuluvan paljon kauemmin, miksi? Me mennään tatsilla :-). Juomapullojen täyttöä ja muuta härdelliä...
11.00 Kapteenien puhuttelussa tulee kaikenlaista tietoa, osa kirjoittaa ne ylös, itse yritän vaan muistaa...
11.45 Lähtöpaikalla. Tuntui, että kaikki meni viimetippaan ja kaikki on väärässä paikassa tai en tiedä, jotenkin ihan sekaisin. Vaimo, lapset ja ystäväperhe ovat katsomassa lähtöä, en varmaan muista edes moikata.
12.00 Prologin lähtö, kiidämme lammen rantaan, jossa ohjeet prologista (tästä osuudesta ei siis ollut mitään ennakkotietoja). Lähdemme ensiksi hakemaan rasteilta karttapalikoita, jotka pitää yhdistää ohjeissa oleviin. Kaksi rasteista on vedessä ja Jokke oli suostunut uimaan. Jostain kumman syystä pelastusliivit on mun päällä, ei Joken. No nopee vaihto ja minä ja Tane lähdetään kiertämään maarasteja. Homma menee hyvin, saamme kuvat kohdalleen.
12.17 Lähdemme rullailemaan kohti Rokuanhovia ihan kärjen tuntumassa. Matkalla muutamia menee ohi, mutta emme ala tässä vaiheessa hötkyilemään. Luontokeskus Supasta haetaan yksi nippelitieto (Syvyydenkaivo on 50m syvä) ja sitten hoville suunnistamaan.
12.30 Rullat pois ja lenkkarit jalkaan. Rata käsittää samoja rasteja kun keskiviikon Vaalarastit eli se keikka kannatti. Suunnistus sujuu, mutta emme hötkyile, joten porukkaa lappaa ohi.
13.33 Lenkkarit pois ja rullataan takaisin lähtöpaikalle
13.59 Etappi 1 alkaa ja emme ole viimeisenä! Takana on vielä 4 joukkuetta. Eka rasti helppo, koska se on oman mökkijärvemme toisella puolella, paikassa, jossa käymme usein. Tästä innostuneena teenkin sitten isomman mokan matkalla kakkosrastille ja joudumme erittäin pienelle polulle (niin pienelle, että sitä ei enää ole...). Pienen korjauksen jälkeen oikeat urat löytyvät ja rastikin. Tosin klo 14.49 vedät kisan ekat lipat eli eturengas kuoppaan ja suoraan tangon yli suohon (onneksi on pehmeetä ja ei käy kuinkaan näin tottuneelle kaverille). Ymmärrettävästi päätämme kävellä jonkun kaverin Pakopirttiin, jonka sisällä rasti on (ei oo kaveri isoa viittinyt itelleen rakentaa...).
15.30 Saavumme rastille 4 (rasti 3 oli helppo välillä – no comments) jossa on eka Questi eli tehtävä. Kalevalaisesta kylästä pitää etsiä 5 kirjainta ja muodostaa niistä sana. Neljä löytyy (A, A, H ja S), viides ei millään, joten arvaan sanaksi AHMAS (eli kylä jossa olemme) ja matka jatkuu oikean vastauksen myötä. Alkupätkällä on ollut kuuma ja nestettä pitää jo täydentää. Myös pyöräily sujuu viimevuotista huomattavasti paremmin, jopa hyvin (Tane veikkaa, että meikälle on sairaalassa vaihdettu myös veret). Juttujen taso taas on laskenut heti alussa hyvin, hyvin matalalle...
16.58 Rastit 5 ja 6 löytyivät suhteellisen hyvin, vitosella pientä hakua, kun rasti ei ollutkaan uralla vaan n. 30m päässä siitä. Nyt tapahtuu sen sijaan jotain kummaa, takarenkaani TYHJENEE. Yritämme pumpata, mutta ei tunnu auttavan, ei auta kuin vaihtaa sisuskumi.
17.09 Ilmiömäisen nopea renkaanvaihto ohi ja matka jatkuu, mutta minne? Kimurantti paikka, mennäkkö pidempää reittiä rastin vierelle vai lyhyempi hieman kauemmaksi ja tetsaamalla loppumatka? Jotekin aina valitsemme lyhyemmän ja painamme pyöräkengillä metsään!
17.42 Tetsaus sujui suhteellisen hyvin vaikka menimmekin nokkosviidakon läpi ja n. 50m puronpohjaa pitkin (toisaalta nokkospistosten jälkeen viilentävä vesi oli JEES). Hieman kiersimme kun tulimme pyörille takaisin, mutta eipä haittaa, vaan kohti Utajärvi Cityä! Hieman kramppeja mulla ja Tanella, nestettä ei vaan saa juotua siihen tahtiin kun on tarvis (mulla mennyt jo 5 litraa kisan alusta) vai mennääkö liian kovaa?
18.12 Onphan Utajärven nuorisolla hieno Kutukukkula :-). Eli rasti 8
18.17 Pyörän selästä pois, pelastusliivit päälle ja hirveää häslinkiä taas (varustus tässä vaiheessa: pyöräilyhuosut-vaipalla tietysti, paita, sukat, lenkkarit, liivit, numerolappu, reppu, jossa pakollisia varusteita, vaihtokamppeita ja evästä). Nyt on vuorossa sitä odotettua coasteeringiä! Eli aloitamme hakemalla rastit Utajärven kivipuistosta ja patsaan juurelta. Seuraava vesiputouksen juurella, hienoa, minä uin sen. Seuraava rannassa ja Tane säästyy edelleen uinnilta... Sitten homman idea aukeaa meille: rastit on aina joenuoman toisella puolella tai keskellä sitä. Seuraavan kahden tunnin ajan nähdäänkin sitten Oulujoen eri uomia eri näkökulmista, suoritaan enemmän ja vähemmän tyylikkäitä "pulahduksia" veteen (norppa-, labbis- ja norsutyylit ainakin esiteltynä) ja uidaan eri tekniikoilla. Lopuksi mietitään, tulikohan ne tavarat pakattua vesitiiviisti (eipäs taas tullut mieleen aikaisemmin)? Viimetuntien aikana Jokke on saanut iskostettua päähämme uuden tunnuslauseemme "Tää vaa on sikamakeet!". Mietityttää myös miksi eri uomissa vesi oli eri lämpöistä? (Vasta tarkka analyysimme banketin jälkimainingeissa antaa tähän vastauksen...)
20.30 Melonnan lähdössä Merilän kartanolla ja eka työpäivä 8,5h takana, kaksi vielä jäljellä. Täysin märkänä, sama asustus ja täällä pitäisi olla ne "tasalaatuiset kanootit". Tänä vuonna emme saa sitä "viimeistä jollaa", vaan on jopa neljä paattia mistä valita. Otamme vähiten huonoimman jollan. Iloksemme huomaamme, että ilmeisesti joku fanimme on piirtänyt hienot "kirkkoveneet" ylimääräiseen istuimeemme ja melaamme. Sehän sopii Tanelle, joka sai nyt istua "kirkkoveneen" päällä koko matkan. Melonnan lähtö on tällä kertaa helppo, ei aaltoavaa Jerisjärveä, ei koskea edessä ja kokemustakin melonnasta jo viime vuodelta. Päätämme syödä jokainen vuorollaan eväsleivät ja muuta energiaa, itse vedän rieskan vuohenjuustolla (pitäähän sitä vähän gourmettia olla matkassa).
21.50 Melontaa takana reilu tunti, rasteja on löytynyt ja maakannaksia ylitetty (ilmeisesti osan olisi voinut mennä uittamalla, mutta kun ei tajua). Melonta ei suju. Virtaavassa vedessä me vielä jotenkin menemme suoraan, mutta täällä leveillä väylillä menemme enemmän kieroon ja rytmiä ei löydy sitten millään. Vuorossa on kuitenkin toinen questi! Jokke hakee ohjeet kanjonin ylle vedetyn verkkoseinämän yltä (rastin pitäjä huomauttaa, että ohjeet piti LUKEA ei repiä irti ja heittää kanoottiin). Kanootti parkkiin ja meitä odottaa hyppy kanjoniin n.3-4m korkeudelta. Tuntuu huimalta, mutta en ehdi paljon miettiä, kun ukot jo hyppää. Perään vaan, tuntuu, että menee syvälle. Kuulemme myös, että jouduimme ekaan cutoffiin eli matkamme lyhenee. Jatkamme siis suoraan melonnan maaliin.
23.15 Melonnan maalissa. Onneksi muistin kilpailunjohtajan sanat ja siirryimme pienimpään uomaan heti aluksi (eräs naisjoukkue kärsi kyllä tästä unohduksesta aika pahasti). Koska olemme notkeita ja salskeita nuoria miehiä, menimme monien siltojen alta hienoilla taaksepäin taivutuksilla. Jostain syystä taivutuksista ei ihan helpolla päässyt ylös.
23.30 Taas pyörillä eteenpäin, ja taas arvottiin 15min jotain ihan turhaa... Cutoffit jatkuvat 9 ja 10 haetaan ja sitten pitäisi mennä lähtöpaikalle suoraan... Kramppeja ei muuten ole ollut pitkään aikaan, viimeksi joskus uidessa, ne siis johtuivat nesteitä.
23.45 Pato, pato, mutta missä rasti, no ei tietenkään tässä, oonhan käynyt Utasen padolla useasti --> pääkoppa ei siis enää meikällä toimi täysillä, koska paikallistuntemuksen ja maaston yhdistäminen ei enää onnistu. 00.00 Pato, pato mutta missä rasti! Nyt on oikee paikka, mutta kuka on vienyt rastin! Useampi joukkue ihmettelee samaa. Ilmeisesti paikalliset nuoret ovat tehneet jäynää, ei kiva, ei ollenkaan. 00.15 porukalla päätetään, että matka jatkuu.
01.00 Rasti 10. Ajoimme tunnin verran pimeää Tervareittiä pitkin. Haastavaa maastopyöräilyä pimeässä. Sanoivat, että otsalamppua tarttee vaan kartan lukemiseen, väärin, kyllä sitä todella tartti ihan pystyssä pysymiseen. Koko matkan on nimittäin satanut myös vettä (onneksi on uudet vedenpitävät takit!) ja ura oli paikoin aikamoista velliä ja ajolinjaa sai oikeasti hakea. Onneksi Jokella on hyvä lamppu ja hän siirtyi kärkeen. "Tää vaa on niiiin sikamakeet", varsinkin kun multa katoaa takajarrusta kaikki pito...
02.05 Eka etappi takana. Hieman hitautta suunnistuksessa loppuvaiheessa, mutta perillä. Ruokaa koneeseen (suklaata, sipsejä, leipää ja juomaa). Jalkojen pesua ja vaatteiden vaihtoa, ah niin loistavaa laittaa kuivat kamat päälle! Paitsi Tane, jolla on ollut toiset housut varalta mukana, ja jossain vaiheessa muovipussi on mennyt rikki...
02.45 Tauko hieman venähti, kun piti taas säätää ja palloilla ympäriinsä. Istuin n. 3min paikallaan ja söin, muuten meni taukokin jotain säätäessä koko ajan. Nyt kuitenkin rullailemaan kohti Kylmälänkylää, sadekin on loppunut. Ah kuinka lisäenergia ja uusi laji tuntuukin hyvältä.
03.50 Kylmälänkylän kappeli, pakollinen 10min tauko ja järjestäjien tarjoama jauhelihakeitto ja leipää. Rullailu sujui mukavasti ja pitkästä aikaa jotain juttuakin irtosi. Ruoka maistuu ainakin minulle.
04.10 matka jatkuu, miksi 10min tauko oli meillä 20min? Taas cut offia, ei kuitenkaan kuten luulimme, vaan vain rastit 15 ja 17 pois. Paljon hehkutettu suo-osuus siis odottaa...
04.30 Luistimet reppuun kiinni ja suolle. Toinen työpäivä olisi pulkassa, 16,5h takana ja yksi edessä...
05.30 Olemme keskellä suota. Viimeiseen tuntiin on mahtunut paljon. Pitkä suora ihan käveltävä, paljon itikoita, pelastettu ja palautettu rullaluistin (säästettiin kilpatoverilta ainakin 2km mutka :-)) ja sitten se suo. Miten tätä nyt kuvailisi... kuljemme useamman joukkueen kanssa letkassa jonkinnäköistä uraa pitkin. Suunnistamisesta olen luopunut ja yritän lähinnä pysyä pinnalla. Edessä miespuoliset kilpailijat uppoavat tasaisin väliajoin mahaa myöten ja naispuoleiset melkein kaulaa myöten. Niiden avulla yrittää itse etsiä uraa jossa ei uppoasisi niin syvälle, huonolla menestyksellä. Eteenpäin kuitenkin mennään ja edessä näkyy TALO!
06.00 Olemme rastilla 14, joka on laavulla, joka on suolla, mitä se täällä tekee? Kuka täällä muka käy? Puolituntia sitten näkemämme talo oli todella talo ei mikään näky samenevassa mielessäni. Joku siellä joskus käy, ei näyttänyt hylätyltä. Sieltä tänne päästäksemme piti uida kahden puron yli (siis kartan mukaan ne oli puroja suon keskellä, maastossa ne erotti siitä, että jalat ei enää ottaneet maahan). Tanella on kantapää rakoilla ja jäävät Joken kanssa teippaamaan sitä laavulle, itse tiedustelen hieman jo eteenpäin ja siellähän on toinen TALO ja isompi ja järvi.
06.15 olemme polulla, jota voi sanoa poluksi eikä veteen piirretyneeksi kasvillisuuskadoksi. "Tää vaa on sikamakeet" slogani ei oikein enää toimi...
06.50 Tiellä. Loppuosuus olikin hieman helpompaa, vain pari polven alapuolelle syvää suota. Tane sanoi muutama tunti sitten, että persaus on hiertynyt ja totesimme, että kaverilla on vaan herkkä hipiä. Nyt on kaikilla hiertymiä samassa paikassa... Vanha kunnon vaseliini olisi pitänyt sittenkin ottaa mukaan, tällä kertaa sitä ei jostain syystä käytetty ollenkaan. Muutakin ongelmaa on. Olen jo tunnin verran päästellyt aika aromaattisia tuoksuja, selkeästi jauhelihakeitto ei oikein sula ja pakki on sekaisin. Energiaa ei siis juuri nyt mene elimistöön.
07.20 Olemme lähteneet pienelle oikaisulle ja meikäkäinen alkaa hieman sekoilla suunnan kanssa. Kompassi avuksi ja matka jatkuu...
07.50 Nyt on allekirjoittaneen tila aika kehno. Ei jalka nouse, mahassa pörrää, päässä surraa ja huonoimmatkaan vitsit ei auta. Tämä on joukkueurheilua ja tiimipeliä. Vaikka pojilla ei ole helppoa, Jokke ottaa mun luistimet kantoon ja Tane kypärän. Saan vedettyä geeliä ja juomaa huiviin ja matka pääsee jatkumaan. Luovutan myös ekaa kertaa suunnistusvastuun Jokelle.
08.40 Rasti 16. Tuntuu jo paremmalta ja suunnistan. Hieman heikolla menestyksellä, sillä tulee n. 10min pummi ja saman verran menee hukkaan matkalla seuraavalle polulle.
09.30 Rullailemaan! Huono olo on takanapäin ja nyt taistellaan lähinnä hiertymiä vastaan. Rullailussa nekään ei haittaa eli tätä voisi tehdä vaikka kuinka :-).
09.50 Pelson vesitornilla ja edessä laskeutuminen! Rullailu oli lyhyt ja mukava, nyt torniin, rasti sulkeutuu kymmeneltä. Pimeässä kipuamisen jälkeen alkaa korkeanpaikankammoisia pelottaa (=mua ja Tanea), Jokke on jo menossa ja suoriutuu nopeasti. Itse arvon ja arvon, Tane lähtee portaita pitkin alas... Yksi naisjoukkueen jäsen odottaa vuoroaan ja en kehtaa enää perääntyä eli alas vaan. Pääsen alas helposti ja nopeasti, olihan hieno kokemus. Taas arpomista tauolla ja meikä päättää vielä käydä tyhjentämässä hyvin prosessoidut geelit ja keitot puuceessä.
10.30 Tarvotaan taas eteenpäin. Energiataso ihan OK, mutta hiertymät ihan hirveet. Rullaluistelu olis nyt hyvä, mutta paikallisten mukaan asfalttia ei ole oikeaan suuntaan.
12.00 24h täynnä, mä haluun maaliin! Rasti 19 näkyy kohta, viime aikoina on ollut vain piiiiiiitkiä suoria ja järettömän kipeitä hiertymiä.
14.13 Jokke leimaa tämän osuuden vikan rastin, suurin kysymys on, loppuuko matka lähtö/maalialueelle, vai joudummeko jatkamaan vielä pyöräosuudelle. Viimeiset 4h olemme taistelleet hiertymien kanssa paahtavassa helteessä Rokuan hiekkassa. Jokke on vaihteeksi suunnistanut 2h, kun allekirjoittanut on yrittänyt kehitellä tapoja kulkea persposket erillään. Jokella on vähiten hiertymiä ja mukana olleet kalsarit auttavat. Tanella on ehkä pahin tilanne... Taitaa olla pyöräily mahdotonta.
14.35 Tulemme lähtöpaikalle rullaluistellen vikalta rastilta, mutta olemmeko maalissa? Kilpailun johtaja ilmoittaa hyvät ja huonot uutiset. Viimeinen osuus on suljettu 13.51 eli emme pääse sille, mutta sijoitukseemme tällä ei ole vaikutusta (jäi askarruttamaan kumpi noista oli se huono uutinen?). Tarjolla olisi vielä vesijuoksua (Quest 6), mutta sekään ei huokuta punaisia persposkiamme. Päätämme siirtyä Bepanhten hoitoon mökille.
Kisan jälkeen:
Uinti, bepanthen hoitoa ja OLUTTA. Maistuu aika hyvältä, "Tää vaa on sikamakeet!". Tunnusbiisi, ruokaa ja lisää OLUTTA. Putous (=tunti unta). Tiukasti kuitenkin taksilla palkintojenjakoon klo 20. Banketissa spekulointia "Tää vaa on sikamakeet!". Ihan liekeissä ja seuraavan kisan suunnittelua. Aika vähän porukkaa, väsyttää ja kävellen 3km mökille. Lisää ruokaa ja unta palloon 10h.
Jokke ja Tane starttaa kotiin klo 12.30. Kiitos kaikille! Ens vuonna kisa alkaa kuulemma Mananmansalosta ja me ollaan mukana!
Kisan saldo:
GPS seurannan mukaan 313km (viime vuonna samalla metodilla 146km).
Tämä ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, koska kokonaismatka optimireitein oli 233km ja meiltä jäi ainakin 56km tästä suorittamatta, arviot
Juoksu/kävely/costeering 50km
Maastopyöräily 100km
Rullaluistelu 30km
Melonta 20km
Yhteensä 200km
SIJOITUS 13. (korjauksien jälkeen)
Mukana 22 mies- ja sekajoukkuetta, joten hyvin meni (totuuden nimessä pitää sanoa, että säännöt ja aika oli meidän puolella. Joka tapauksessa ei oltu lähellekkään viimeisiä, viisi joukkuetta keskeytti, kolme miesjoukkuetta jäi taakse, sekä pari sekajoukkuetta. Naisjoukkueiltakin olisi tullut turpaan, mutta onneksi niillä oli hieman eri reitti)
Aika n. 26h 30min
Kisan opetukset:
Jos aiotaan menestyä paremmin seuraavat asiat pitää parantua:
1. Perusjuoksukunto pitää saada tasolle, että reppu selässä voi juosta ilman, että sykse nousee taivaisiin
2. Melontaa pitää harjotella porukalla, jotta päästäisiin suoraan
3. Suunnistusvastuuta on pakko jakaa ja reittiä pakko suunnitella etukäteen. Tatsilla meneminen ei kovassa vauhdissa ja vähillä unilla ei oikein toimi.
4. Toiminta huotopaikoilla. Juomat valmiiksi sekoitettuna, paljon juomapulloja ja ruokaa (munkkeja ja kokista). Osuuksille ei ylimääräistä mukaan ja kuivia vehkeitä huollossa tarjolla aina. Nyt me säädettiin ainakin tunti turhaan.
5. Tanen fillari päivitykseen kuten myös Häpän jarrut.
6. Costeeringiin pitää keksiä uusi kartankuljetustapa
Kommentteja kisasta:
1. Rata ja kisa oli paljon vaativampi kuin viime vuonna. Ratamestarin mukaan rataa oli jopa helpotettu, koska suolla meni liikaa aikaa (suo kuulemma vasta alkaa siitä missä olimme)
2. Edelleenkään en tajua kärjen etenemisvauhtia. Se on jotain epäinhimillistä. Vauhdin lisäksi kaverit suunnistivat läpi suon yön pimempänä hetkenä
3. Rata oli myös mukava, koska oli paljon eri lajeja ja tehtäviä. Valitettavasti emme päässeet nauttimaan kaikista. Cutoffit oli kuitenkin hyvin suunniteltu
4. Naisten vauhti ja sitkeys teki myös vaikutuksen. Sekajoukkueissakin nainen tuntui olevan se vauhdinpitäjä.
5. Oma vauhtimme ja asenenteemme oli hieman kovempi kuin viime vuonna. Se näkyi monella tavalla, esim. juttua ei tullut vanhaan malliin, vaan keskityttiin kisaamaan. Jälkeenpäin viime vuosi tuntui Marttakerhon hommilta tähän verrattuna.
Mietteitä/kommentteja kisan aikana:
1. Onkohan uudet rullaluistimet jo täynnä vettä? Paljonko ne uudet laakerit maksoikaan?(suolla)
2. Kyllä se ratamestari kaikkea keksii... (Rasti sillan sisässä costeeringissä ja muutama muu kohta)
3. Vaseliini ei ole vitsi (viimeiset 5h)
4. En kyllä vieläkään tajuu miten tää toimii (laskeutumisessa Tornista)
5. Eipä tarvii turhaan jarrutella (kun jarrut katos)
6. Onko mitään tietoa, paljonko sinne on matkaa (Tane ja Jokke)? xxx km (meitsin hatusta vedetty arvaus, joka oli aina pielessä)
7. Ei oo kyllä tolla, joka ton on rakentanut ollu kaikki inkkarit kanootissa... ei kyllä taida olla meilläkään (suolla)
8. Olisko Compleedejä sellaisia persposkien kokoisia? Tarvitaan kuusi kpl. (viimeiset 5h)
9. Miten me voidaan unohtaa se? (vaseliinista suon jälkeen)
10. Jep, jep, hyvä vitsi, mutta tossa on naisjoukkue selän takana... (suunnistamassa)
11. Valasmalla näköjään kone toimii vihdoin (ekojen tuhnahdusten jälkeen)
12. Miten tää voi olla ton väristä?
13. Lue ne rastimääritteet (useasti, kun 1:40 000 kartasta on paha sanoa tarkasti missä rasti on)
14. Valoa ei muka tarvii kun kartanlukuun #¤%&% (jossain metsän siimeksessä yöllä, kun koko ajan meinaa kaatua
15. Jos oli erittäin väsynyt 5h sitten, niin mitä nyt sitten on...
16. Taitaa olla 4 varatankki käytössä.
mahtavan "valaiseva" stoori ! kun kisa käynnistyi oli semmoinen olo että olispa hienoa olla mukana... tota lukiessa nippanappa 6 h sarja vois olla mahdollinen meikälle :-)
VastaaPoista