Kyllähän tätä odotettiin, monta vuotta... joten heti kun ilmoittautuminen aukesi niin ilmo sisään, mutta... sitten vasta iski tajuntaan, että onkin kyseessä sekaparikisa ja ei onnistu siis härkäpari...
Vahvan tuumailun, etsiskelyn ja scouttaamisen jälkeen apu löytyi tutusta osoitteesta eli Mimmeistä. Parivaljakon kanssahan meillä oli mukava kisa muutama vuosi sitten josta voi lukea täältä. Ajatus oli että jos vaikka Jokke lähtis toiselle Mimmille pariksi ja minä toiselle niin siinähän sitä olisi. Mutta kuinka kävikään, Mimmien veli Juuso innostui mukaan, joten minä sitten ainoana tiimistä kisaan mukaan (muillahan on aina ollut ongelmia naisten saamisessa, joten ei yllätys 😂).
Nimeä ei kuitenkaan muutettu, koska Gappy Adventure on nyt kaikissa Geopark Challengen tulosluetteloissa.
Viimeinen 24h kisa tällä kokoonpanolla eli nautinnon kautta, siinä kisan lähtökohta.
Koska suurin osa joukkueen jäsenistä matkaavat jo kohti 60:ttä ikävuotta, joten aloitetaan joukkueen terveydentilalla.
Allekirjoittanut: Orastavaa selkäkipua, flunssaa ja ylipainoa, suoli toimii kuitenkin hyvin :-)
Tane: Mies iskussa, nuudelikuuri onnistunut, suoli vahvana :-))
Jokke (se ainut juniori): Polvi ei taivu, olkapää puutuu fillarilla ajaessa, selkä paskana, sormet ei taivu jne. jne... ehkä tuo tuosta paranee, kunhan täyttää 50v.
Gappy Adventure, tuo seikkailu-urheilun paavoväyrynen ei suostu jäämään eläkkeelle ja muuttamaan pois Suomesta vaan tulee häiritsemään vakavasti viimeisiä sijoja Lost in Kainuun Extreme Lost sarjaan. Kisa järjestetään 14.-15.9. Hossassa.
"Miehet lihoo, löysistyy ja ikääntyy, joten asialle oli pakko tehdä jotain", toteaa kapu Häpä perhepizzan ja oluen äärestä. "Viime kesä meni ihan makoiluksi ja oli liian kivaa, kun ei ollu kisaa" komppaa Jokke.
Tämmöstä se on kun ei oo kisaa...
"Mitä, eiks meillä ollu kisaa?, mä opiskelin, en huomannu" huomaa Tane.
"Uuteen kauteen yritetään, jälleen kerran, treenata, mutta tietäähän sen jo nyt, että ei siitä mitään tuu." jatkaa Jokke, "On tullu 10kg taas painoa lisää joten ostin uuden pyörän. Sillä sai 5kg pois, mut samalla lähti täysjousto... sitten luin käyttöohjekirjan ja pyörän maksimipainohan sitä ylittyy kisavarusteissa eli pitää silti laihduttaa... eli mikään ei ole muuttunut" filosofoi Häpä,
5kg vähemmän painoa
"Aha, meil on kisa, milloin?" toteaa aina valmis Tane.
Eli jälleen kerran Extremely Lostissa, joku joukkue on nimen mukaisessa tilassa. Entä mitä muuta?
"Olen addiktoitunut Rogaining kisojen järjestämiseen, joten täältä löytyy kesän muut puuhat" http://oulurogaa.blogspot.fi/
Päästiin viimein kisaamaan :-).
Tällä kertaa ei tule kisatarinaa vaan VIDEO. Ota siis mukava asento tuolilla ja viritä tämä eeppinen teos katseluvälineesesi ja katso kärsimystä n. 25min
Jaa..a tämmöseksi tämä nyt meni...
Viikonloppuna olis ollu Ursak Joensuussa, 24h hubaa, mutta peruttiin osanotto, kun ei vaan jaksa. (ilmeisesti ensimmäinen järkipäätös tällä rintamalla). Sitten olis Jukola, mut ei sinnekään tänä vuonna. Ja Iin Kärkkäinenkin, 12h laatukamaa jää väliin...
Syksyllä onneksi odottaa Lost in Kajaani, sinne laitetaan nyt kaikki paukut!
Jos nyt kesämiehet ehtii reenata edes vähän... kun on tota oluttakin... ja viiniä... ja hyvää ruokaa... ja rokkifestareita... ja kaikkee muuta.
Tai alkuun ja alkuun, eipä oo Jokkea ja Tanea missään kisassa näkynyt, vaikka ehdoteltu on enemmän kuin laki sallii...
No itse kuitenkin aloitin kauden Muddy-X:llä 14.5., johon vaihteeksi pääsin ihan kisaamaan. Lähellä oli, että olis menny tossuhommiksi, kun Gary:n sain vaihteeksi palasiksi ja pajalle. Onneksi "der uber guru" Sepe lainasi omaa menopeliään ja ei tarvinnut lisätä harjoittelua NUTS Karhunkierrokselle.
4h pyöräroga siis kyseessä ja paikkana tällä kertaa Oulunsalo. Aamun säätäminen oli taas moninainen, mutta siihen alkaa tottua, joten eipä suuremmin ressiä tullut vaikka vähän kaikki kamat tuntui olevan hukassa, pyörä piti säätää kisapaikalla ja reitti suunnitella. Juuri ennen lähtöä paljastettu Bonus laittoikin suunnitelmat hieman uusiksi, joten turhahan noita on suuremmin suunnitella.
Hyvällä fiiliksellä liikkeille ja hain urbaanit rastit ihan mukavalla sykkeellä ja vain pienillä virheillä alle puoleen tuntiin. 23pinnaa kasassa. Sitten maantietä pitkin ja eka koukkaus maaston puolelle, no problem ja 30pinnaa kasassa. Jatkon tapahtumat ja tunnelmat tiivistän luetteloksi:
1. Hirvee tunkkaus ja pummi 4p takia ja kunnon pannut mehevällä reisimustelmalla
2. Älytön reittivalinta ja hirveetä veden pelkoa
3. Olis vissiin tarvinnut säätää iskareiden paineet vastaamaan tukevahkoa olemustani
4. Selkäni on vahvasti eri mieltä kanssani lainafillarin geometrian sopivuudesta varrelleni
5. On se kiva kun klossi irtoaa puoliksi ja jää kiinni polkimeen
6. Firman virkistyspäivä oli mukava eilen, mutta baariin lähtö ei tunnu enää hyvältä ajatukselta
7. Pari geeliä kyllä olis kiva
8. Ehdin kuitenkin ajoissa
9. 77 pistettä ja päivän ainut tavoite eli työkaverini Karin voitto 8 pisteellä plakkarissa :-)
Hieno kisa kuitenkin, uutta maisemaa ja hyvää Muddyä.
Seuraavaksi oli vuorossa työporukalla NUTS Karhunkierros 28.5.. "Ei se paha oo", "mennään porukalla hissukseen", "kävellään vaikka koko reissu", mm. näitä olin myyntipuheissa viljellyt ja niillä mukaan olin saanut höynäytettyä 4 työntekijää.
Treenikilometrejä (sis. suunnistus, juoksu ja kovavauhtiset kävelyt) oli itellä vuoden alusta takana ruhtinaalliset 102km eli 33km pieni Karhunkierros olisi Joken mittapuulla sprintti.
Juoksuun lähdettiin todella innokkaasti koko porukka. Kävelystä ei ollut puhettakaan ja jotakuinkin jonossa painoimme kaikki viisi läpi upeiden maisemien ekalle huoltopisteelle reilun 9km kohdalle. Hieman oli tukkosta alussa, mutta hiljalleen meno oli parantunut niin, että oli kiire jatkaa matkaa Villen kanssa, muiden vielä tankatessa ("Kyllä ne kiinni saa, mennään hitaasti"). Vaan eipä menty vaan pudottelimme mukavaa vauhtia eteenpäin seuraavat 5km ja sitten tuli eka kramppi... Villeltä suolaa, no hätä ja 3km lisää... No niin juomat alkaa olla loppu! ja molemmilta! Kuuman kelin takia juomaa on kulunut ajateltua enemmän vaikka huoltopisteellä sitä tuntu olevan vielä paljon jäljellä. Myöskin imeytymisen kanssa on jotain ongelmaa. Tuskien taival siis alkaa, kun seuraavalle huoltopaikalle on vielä 8km. 4km ennen huoltoa viimeinenkin pisara on juotu... Mutta muita firman jätkiä ei näy...
Kontasen huolto tulee vihdoin vastaan kramppaavin pohkein ja täytämme leilit. Tavoteaika oli kisaan alle 6h ja nyt ollaan 5h 15min aikataulussa kaikesta huolimatta eli hyvin menee. Mutta emmepä ottaneet huomioon sitä viimeistä osuutta... Konttaselle noustaan lähes pystysuoraan ja alas tullaan samalla kulmalla. Tässä kohtaa sadattelen sadannetta kertaa, että otin ne pienemmät lenkkarit matkaan, varpaani eivät kiitä. Seuraavaksi noustaan Valtavaaralle, jonka päällä oleva mökki ei meinaa tulla vastaan millään. Kun se vihdoin tulee ja vihdoin on edessä juostavaa puolkua almäkeen, teen ratkaisun, nyt pudotetaan Ville kyydistä. Tämä yritys katkeaa noin 100m jälkeen, kun lyön varpaan täysillä juureen ja samalla pohje kramppaa...taas ja Ville ilmestyy. Vielä on edessä nousu Rukalle ja maalisuoran auetessa Ville lähtee kuin hauki rannasta ja jättää minut firman mestaruuskisassa kakkoseksi. Aika 5.51 eli hieman vei ylimäärästä nuo vikat vaarat.
Olihan hieno reitti, järjestelyt, kisa ja keli. Koko porukkamme pääsi maaliin ja kaikki fiiliksissä jo suunnitelemaan seuraavaa kisaa. Joukkuekisassa olimme 17., upea juttu ja henkilökohtaisessakaan kukaan ei ollut vika :-).
Seuraavaksi olisi edessä Ursak 11.6. Vaikka vaihdoimmekin jo lyhyempään sarjaan niin silti on vielä pari ongelmaa 1. Gary on edelleen pajalla 2. Ukko on ihan paskana.
Tuo seikkailukisojen ainut läski ja sen kaverit eli Gappy Adventure ei monien toiveista huolimatta suostu lopettamaan kilpailutoimintaa. Ensi kauteen ei olla taaskaan valmistauduttu juuri ollenkaan, mutta tänä vuonna porukka on suurinpiirtein ehjänä, ainakin tässä vaiheessa eli ilmottautumiset on lähetetty ja vahvistettu seuraaviin tapahtumiin
28.5. NUTS Karhunkierros, 31km lenkki Kuusamon maisemissa, Häpä "pitäähän läskin kerran lenkillä käydä, muut eivät muka ehtineet ilmottautua"
11.-12.6. Ursak, näppärä 24h seikkailukisa Joensuun maastoissa, Häpä ja Jokke "Yritin rikkoa tosenkin varpaan muttei onnistunut eli pakko oli lähteä katsomaan yksi ursak"
10.-11.9. Lost in Kajaani, legendaarinen seikkailukisa, joka on mennyt meillä aina persiilleen. Häpä, Jokke ja Tane "Nyt ovat vihdoin saaneet oikean 24h kisan mukaan ohjelmaansa, joten pakko oli lähteä, ettö mäkin pääsen joskus johonkin"
Elikäs tiimin yksi mottohan on "jos kunto on paska niin lisätään kisoja". Eli lisäksi Tane ja Jokke uhkaavat vielä käydä Spring Adventuren 7.5. ja koska Kärkkäinen Challenge keksi niputtaa Ursakin, itsensä ja Lost in Kajaanin 3-osaiseksi Multisport Cupiksi niin ehkä raahaudumme lähtöviivalle myös siellä.
Toivomme tälle kesälle mukaan kisoihin paljon uusia ja huonokuntoisia tiimejä kisaamaan kanssamme. Tervetuloa rohkeasti mukaan, Häpän sanoin"jos me selviämme näistä kisoista niin silloin selviää lähes kuka tahansa"
Tiimi siirtyy myös kisajärjestelypuolelle Oulu Rogaa ja Rollaa tapahtuman myötä. Sinne kaikki oululaiset ja oulunseudulla liikkuvat mukaan
Hiljaista on blogirintamalla ollut, ja sehän tarkoittaa sitä, että loppukaudesta ei enää seikkailukisoihin päästy. Yritystä oli, mutta aikataulut ja teveydentilat ei vaan napanneet. Jotain kuiten tuli tehtyä eli paketoidaanpa kausi pakettiin...
Elokuun alussa käytiin virman poikain kanssa kipasemassa Extreme run. Hauska tapahtuma, vaikka juoksu on mitä on.
Loppukesästä pääsin vihdoin vaeltamaan lappiin. Ensin käsivarteen + Norja + Ruotsi eli kolmenvaltakunnan rajalta Goldahyttanin kautta Gappyhyppanille ja sieltä Pältsastuganille. Upea reissu, mukana olleille ekakertalaisille otin vissiin vaan hiukka liikaa nousumetrejä :-).
Sitten oli vuorossa kauden ainut tapahtuma, johon koko tiimi osallistui eli jo syksylle 2010 suunniteltu Kevon vaellusreissu. Jos edellisellä reissulla oli hieman pitkät päivämatkat osallistujille, tällä kertaa matkat kasvoivat ja samalla vauhti nousi merkittävästi. Mutta loistoreissu, kuvat kertonee tärkeimmät.
Kahdn vaelluksen jälkeen mieli oli virkistynyt ja roppa romuna eli yösuunnistusta!!
Ja sitten jalat oli enemmän romuna, Aikataulujen takia Muddy X jäi taas väliin eli vuorossa oli eeppinen MuddyX rastienkeruu... tai no ihan mukava lenkki, mutku se autonavain putos johon 60km reitin varrelle... Bonus jäi aluksi noutamatta, kun lampi oli jäässä, muttei tarpeeksi.
Koska Mammuttimarssista jäi aikoinaan hirveesti hampaankoloon, oli se otettava uudestaan. Vilupöksyt Tane ja Jokke eivät mukaan lähteneet, joten mukaan puhuin Peten, joka selvisi vaelluksesta hyvin. Ja nyt oli kuuma!! varustus oli liiallinen kun muisteli edellistä reissua eli nyt on Mammuttimarssilla ollut keskimäärin sopivan lämmin. Parin ja matkan valinta menivät täydellisesti ja tuloksena oli VOITTO! Hieno reissu ja tulosta ei huononna se, että olimme ainut maratonin pyörällä hyväksyttävästi suorittanut joukkue :-).
Syksyyyn mahtui myös leipälajimme MM, josta ei mestaruutta tänä vuonna tiimille tullut, Jokke kuitenkin hopealla. Jostain sain myös tyhmän idean käydä voittamassa pari kössikisaa...
Lopuksi piti järjestää pikkujoulut, mutta eihän pojat taas päässeet eli sitähän piti sitten ite käydä
NUTS Köykkyri "Pre-Xmas Uphill Race" tamppaamassa ja siellä vasta sitä hauskaa olikin...
Ja näissä tunnelmissa kohti ensi kautta :-)
Tämän blogikirjoituksen julkaisu on kestänyt, koska tätä ei ikinä pitänyt tapahtua.
Siis sitä, että kisaisin vielä tänä kesänä. Monille niin vannoin Ursakin jälkeen, ukko oli niiiin puhki, että tämä kesä on nyt tässä, en riko itseäni enää, kuten viime vuonna.
Mutta sitten koitti eräs maanantai ja Kärkkäinen Challengen alkuun oli 5 päivää. Eikä kukaan ole kysellyt varamieheksi, vaikka enhän mä lähde... Mitäpä jos kysäisin kisaorganisaatiolta, jos vaikka olisi joku joukkue niin pulassa, että minäkin kelpaisin ja pulassa olevia on pakko auttaa, eikö?
Ei löydy sanakirjasta Ursak sanalle merkitystä, mutta hieman yli 28,5 tunnin kisan jälkeen voimme esittää arvauksen, mitä se tarkoittaa.
Ensin kuitenkin kuvaus tapahtumista eli reissutarina Ursak seikkailukilpailun Extreme sarjasta a'la Gappy Adventure
Kisa: Ursak Extreme 6.-7.6.2014 (Kuvat: Teemu Saramäki, Karri Pasanen)
Paikka: Jojensuu
Tavoite: Kai sellanen pitäs olla kauden pääkisassa... maaliin ehjänä?
Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Tanen mielipiteitä ei oteta huomioon, sorry.
Taustat ja treenit: Huonolta näytää, kuten edellisistä postauksista käy ilmi. Näyttää myös siltä, että sarjassamme kaikki muut joukkueet ovat enemmän tai vähemmän pro eli ihan eri sarjaa meidän kanssa. Missä ovat kaikki muut "kunnossa kaiken ikää" joukkueet?
Perjantai klo 16.15 "Missä oot, mä oon jo täällä apumahiihtostadionilla, tääl ei oo ketään muita?", kertoo Tane, eli hieman yli-innokasta porukkaa liikkeillä, meikä paikalla klo 17.15. Odotellaan siis järjestäjiä saapuvaksi...Kisabiisiksi valitsemme nopeasti tämän, jotenkin tuo "ajan koko yön" kuvaa näitä kisoja
Hieman ennen kuutta saadaan pyörät luovutettua ja sitten mennäänki fast forwardilla... hotellille --> syömään (pasta dinner for two) --> kamojen svälppäystä ja säätöä --> ennakkotietojen uudelleenlukua --> nukkumaan klo 23.30 --> ylös 5.15 --> kanootti lähtöpaikalle klo 6 --> materiaalin haku --> aamupala --> uimapatjojen täyttö --> karttojen päällystys ja samalla reitin suunnittelua nopeasti --> kamat järjestäjien antamiin huoltolaatikkoihin/kisa-info --> lähtöpaikalle HUH! olihan karmee kiire ja ei aikaakaan kun ollaan jo liikkeillä.
Prologi
9.04 liikkeillä ja 9.06 meinaa laatta lentää, aamupala puskee ylös on pakko kävellä. Samaa tuskien taivalta koko prologi. Ei tosu kulje (toki n.10km/9kk juoksuharjoittelulla ei voine muuta odottaakaan), koska myös alaselkä menee jumiin. Tane odottelee ja hölkkäilee ymmärtäväisen näköisenä.
Vain 28h jäljellä, Läskillä on tuskaista.... tolla toisella ei
Suorituksellisesti prologi menee ihan OK. Uimapatjailusta rantaudumme juuri rastin kohdalle, jota emme tietenkään huomaa ja 3min pummi, sekä sprinttisuunnistuksessa emme heti huomaa rastia urheilukentän katsomossa vaan etsimme sen alta. Mukava prologi, jos olis pystyny juoksemaan edes jotenkin normaalisti.
11:25 Nopean vaihdon jälkeen melomaan, n. tunti kärkeä perässä, mutta omaa aikataulua edellä (olinko mä ajatellu, että me kontataan prologi:-)?
Melonta sujuu hyvin, hieman on tuulta ja allokkoa, mutta selviämme hyvin (olemme aikaisemmin meloneet kahdestaan vain viime vuoden Lost in Kajaanissa n. 4km...). Pieni tyhjennystauko Joensuun luksusasuntojen naapurissa, on muuten hienoja kämppia hienoilla näkymillä. Sen jälkeen aiheutamme pahennusta lintujen ja lintuharrastajien keskuudessa, Hienosti voi meloa näköjään kuivalla maallakin läpi lintumatalikon, Hieman on siis tulvaa ja "oikaisemme" myönkiäuraa pitkin.
Missä rasti? Missä reittikirja? (kuva itse asiassa toisesta melonnasta)
14:00 Rasti kalliolla, näyttää pahalta. Olemme juuri nähneet vilahduksen toisesta joukkueesta eli jotain täällä on tehtävää... Eli hyppy n. 4m korkeudelta jokeen/kanavaan. Niitä hetkiä kun miettii miksi? ja hyppää vaan. Tane unohtaa pitää liiveistä kii ja haararemmi nasahtaa kulkusiin näppärästi. Hieman puhallellen haetaan vielä rasti hienon kallion toisesta päästä ja takaisin matkaan.
Hieno oli kallio
14.55 Se, että ei ole reittikirjaa mukana on virhe, josta voi saada aikasakkoa. Meillähän reittikirja unohtui vaihtolaatikkoon, jonka vihdoin näemme vaihtopisteellä. Hieman huonot reitit kantaen ja muutenkin olishan sitä ollut rastimääritteistä apua, mutta nyt rullailemaan.
15.30 Siilo ja laskeutumisquest. Vain toisen tarvitsee suorittaa, joten ylläri, ylläri Tane valitsee juoksun ylös ja alas, meitsi siis laskeutuu, näihin alkaa tottua, kunhan ei vaaaaan katso alas :-)
16.30 Rullailu loppuu ja pitäisi olla ampumaquest. Koska olemme 2h 45min kärkeä jäljessä rastin pitäjät ovat jo laittaneet pillit pussiin eli suuntaamme vaihtoon/tauolle. Seuranta omaan aikatauluun ja kärkeen voidaan lopettaa tähän. Muutkin joukkueet ovat todennäköisesti suorittaneet questin eli olemme viimeisiä anyway. Nyt kamppaillaan vain itseämme vastaan.Kilpailun johto ehdottaa ystävällisesti meille, että jospa jättäisitte myös seuraavan mtb-viivasuunnistuksen väliin (jotenkin ovat huomanneet, että meillä ei ihan sama vauhti kuin kärjellä). Pienen tankkauksen ja harkinnan jälkeen päätämme tehdä niin ja jatkamme suoraan MTB osuudelle (toki käymme kuitekin ajamassa hieman lahoja pitkospuita, kun niitä on kerran tarjolla).
23.45 Seuraava taukopaikka olihan kunnon MTB sessio. Ei mitään asfalttia/vain hieman hiekkatietä, pääosa ns. teknistä polkua eli tarkoittaa meille paljon myös tunkkaamista. Ja ne vaarat, joiden päällä on rasti tai jotka ylitämme muuten vaan, Pyytivaara (kun seuraavan kerran kiipeää mastoon, kannattaa reppu jättää maahan), Jukkuravaara(jossa pidän lyhyen tuijotuskisan ahman kanssa, hieno eläin), Niinivaara, Koirivaara, Kolvanenvaara (jossa missaamme jalkaisin tehtävän viivasuunnistuksen), Iso-suppuravaara ja Enonvaara, huh huh! Fillarin kantoa ylämäkeen ja välillä alamäkeen (yleensä lähes pystysuoraan... ainakin meidän mielestä), Tunkkausta tai vaihtoehtoisesti reisien räjäytystä... Ja ne maisemat... tähän tulisi se kuva, jonka meinasin ottaa..., mutta Tane totesi, että nämä maisemat pitää käydä itse kattomassa. Sen verran hankala oli rasteille päästä, mutta maisemat kyllä oli sen arvoiset. Tätä varten tätä tehdään!
00:35 Pitkän tauon ja pohdinnan jälkeen emme lähteneet suunnistusosuudelle. Näemme tärkeämpänä ehtiä melontaan, johon on ehdittävä ennen klo 8. MTB osuus edessä on pidempi kuin edellinen eli väsyttää jo valmiiksi. Aloitamme 20min pummilla... jota seuraa kaksi peesausrastia ei niin optimireittiä (kts. täältä ketä peesasimme).. Sitten pääsemmekin katsastamaan viimeiset vaarat eli Karhuvaaran ja Tannilanvaaran, joka meinaa jo hyydyttää miehet kokonaan. Pakko on 3min ajaksi kaatua maahan (helppoa, koska rinne on todella jyrkkä) ummistaa silmät. Sen jälkeen raahaudumme viimeisillä voimilla huipulle.
04.50 Pakko pitää taas 5min, silmät kiinni sessio. Alamme nimittäin olla liikenneturvallisuusvaara (Tane meinaa ajaa koirien ulkoiluttajan päälle... hyyymmm...on ne täälläpäin hieman oudot ajat ulkoiluttaa koiraa 04.15)
06:35 Hieman ollut hidasta etenemistä, Tane on aika "yössä" ja pikku pausseja pakko pitää. Nyt päästään oululaisen kansallismaiseman kimppuun eli vihdoin kenkiin "vähän vettä" kun rasti haetaan avosuolta.
07.30 Huoltopaikalla, melonnan lähdössä. Nyt olisi mahdollista mennä pyörällä maaliin asti (n. 1h) tai meloa. Tane on hieman pyöräilyn kannalla, mutta itselleni se tuntuu luovuttamiselta. Eli siis tankkaus ja vesille. "sehän on myötävirtaan"
09.00 Matka tänne oli tuskainen, nyt meikäläinen ei meinaa pysyä hereillä ei millään. Parit 3min unet on ollu pakko ottaa. Tuulta on ollut sen verran, että myötävirran vaikutus ei ole suuren suuri. Nyt kannamme kanootin voimalan ohitse, hieman hankalampi rasti, kun ei pääsekkään tietä pitkin kuten luultiin.
Näppärä "polku"
11.00 Vielä yhdet 3min nokoset piti ottaa. Haastavaa melontaa tähän asti, ei oikein tiedä mistä meloisi. Keskellä jokea tuuli/aallokko on kova, reunoilla pääsee helpommalla, mutta virta ei ole voimakas. Ilmoitan Tanelle, että nyt alkaa loppusuora... ja se todella alkaa, mutta seikkailu ei todellakaan ole ohi, kaukana siitä.
11.50 Olimme ylpeitä, että 10m/s vastatuuli ja aallokko oli takana ja meloimme täydellisyyttä hipovasti. Mutta sitten rastia leimatessa saamme kanootin kaadettua. He¤%&/#" kylmä kylpy, ei pitäis kehua meitä, Onneksi on kuivat varavaatteet repussa ja pääsemme jatkamaan. Kamoja vaihtaessa huomaamme myös kuinka loppu kädet alkaa olla (melontaahan me harrastetaan vuosittain vain näissä kisoissa).
12.20 Takana puolituntia melontaa aivan täysillä! Muuten ei olisi päässyt eteenpäin ollenkaan! Tuuli oli vielä kovempi kuin aikaisemmin ja nyt mentiin ihan suoraan vastaiseen. Oltaisiin varmasti käännytty ja keskeytetty, mutta se olisi tiennyt varmaa kanootin kaatamista. Pientä paniikkiakin oli ilmassa puolin ja toisin. Nyt on taas inhimillistä ja aivan voittaja olo jo nyt.
13.30 Ilosaari! Todellakin iso ilo rantautua viimeisen kerran. Loppumelonta meni jo fiilistellessä, tuuli ei ollut enää niin paha ja ihan lopussa pääsimme jopa nauttimaan kunnon myötävirrasta :-).
13.41 JUOSTEN maaliin. Hieman outoa, että tossu liikkui 28h 30min jälkeen liukkaammin kuin Prologissa :-)! Huikea kisa ja vielä saatiin tsemppi aplodit niiltä harvoilta, jotka vielä olivat paikalla (olimme viimeinen maaliin tullut joukkue :-).
Kisa oli loistavasti järjestetty, suunnitteluun olisi voinut olla hetki enemmän aikaa. Reitti oli upea, kannattaa käydä vaeltelemassa Kolinpolkua ja Patvinpolkua pitkin. Ruokaa/juomaa oli vaihtopaikoilla ja maaliin tulessa lasagne maistui taivaalliselta.
Ensi vuoden ilmottautumismaksu on jo maksettu ja vaikka matkalla vannottiin, että tää oli vika kerta täällä niin nyt jo mieli on muuttumassa :-). Toki olisi mukava, jos edes joku joukkue etenisi samaa tahtia, että voisi kilpailla ja laittaa itsensä vielä tiukemmalle (tai no, ihan maksimit se tuli tällä kertaa vedettyä ilman kilpailuakin).
Kisan virallisia tuloksia ei ole vielä julkaistu ja samoin alku ja loppukuvia vielä kaivetaan...
Niin ja se Ursakin määritelmä?
Sen on pakko olla "vaaran laella oleva rasti, jonne pitää kiivetä pyörää kantaen ja josta avautuu upeat maisemat. Toivon, että näitä Ursakkeja tulee eteeni tässä elämässä vielä useita :-).
Ja sitten Jukolan viestiin... jos vain pysyn hereillä
Ensi lauantaina pärähtää kisa käyntiin klo 9.
GPS palluroita voi taas innokkaimmat seurailla ja siihen linkki tulee tänne . Olemme tällä kertaa numero 38, mikä tuntuu oudolta... GPC:ssä numero oli viime aikoina 1.
Kilpailun järjestäjä on ikävästi sijoittanut kärjen maaliintulon aamulle klo 4. Koska meidän mielestä kisan parhaat tunnit on klo 4--> (silloin näkee kaikkea kivaa tai ainakin luulee näkevänsä), me teimme oman paljon mukavamman aikataulun. Tätä voi kotikatsomoissa seurata :-).
Tuosta voi vielä lipsua 55min niin pääsee alle järjestäjien maksimiajan 30h.
Tiimin valmiustila on kyseenalainen, josta kertoo seuraavat Whapsapp keskustelut/kuvat
Muddy X meni tänä vuonna pahasti muiden tapahtumien päälle kohdallani, joten tarjouduin hakemaan rastit pois. Siitä tulikin hieman mielenkiintoinen treeniviikko...
Tiimihän on sitten viime päivityksen joutunut 1/4 telakalle eli Jokke meni katkasemaan luun jalkapöydästä ja se oli sitten siinä Joken seikkailukesä. Sauvakävelyä toistaiseksi, jospa syksyllä pääsis vaeltaan.
Itselläni todettiin polvessa nivelruston repeämä, ja kukonhelttäuutettä piikitettiin poloveen.
Sairaspäivityksen jälkeen Ursakista piti peruuttaa toinen joukkue. Koska Tanea ei voi naisen kanssa päästää yksin metsään (todennäköisesti Tane jää yksin sinne, eikä osaa takaisin), mennään sinne siis joukkueella Tane & Häpä.
Treenit on ollu tuskallisia, mutta nyt tuntuu, että pahin kipu meni ohi tuolla uutteella. Siksi pitikin heti huiputtaa tommonen huippu, joka oli tuossa Edinburgin hotellin vieressä.
Gappy Adventuren ensi kauden suunnitelmista tiedotettiin tänään maailmalle. Lehdistötilaisuuteen oli saapunut vain yksi toimittaja, sekä joukkueen uusi valmentaja, kuuluisan valmentajasuuuuden Raimo Vormiston veli, Aivo Vormisto. Tässä toimittajan "unohtaman" haastattelukasetin sisältö purettuna.
Toimittaja: Missäs joukkue oikein on?
Herrat 46,46, ja 43 hakevat aktiivista naisseuraa Joensuun metsiin ja Korsikan saarelle suuntautuviin lomamatkoihin. Lomien ajankohdat ovat 6.-7.6.2015 ja kesäkuussa 2016.
Kauden päätti Heikin fillarirogaininki Haukiputaalla marraskuun lopussa. Sehän oli mukavaa ulkoilua, mutta reittisuunnitelma oli vaihteeksi ihan sieltä syvältä, että sai poljeskella aika hissukseen. Ja sittenhän sitä poljeskeli hissukseen ja jäi yksi hakematta, kun tuli kiire... Tulos kohtalainen 7/10, Fillarin talvirenkaat toimivat hyvin, mutta nyt irtoili vaihdekahva yms. eli paja kutsui Garyä.
Suvalan mekaanikko sitten korjaili fillaria päivän verran ja vaihettavia osia kertyi muovikassillinen.Mutta, nyt on polle taas kunnossa ja sillä kelpaa ajella!
Vaikka polovet ei oo vieläkään juoksukunnossa, niin vaan sitä ensi kautta suunnitellaan. Joulun karkkiähkyissä jo napsautimme ekan ilmon sisään eli Lost in Kajaanissa ollaan mukana. Paljon olisi muutakin tarjolla, Jokke ja Tane menee Spring Adventureen, itse kasailen joukkueen taas Iin kisaan, ja muitakin lyhyitä kisoja voi tulla kalenteriin. Mutta mikä on se pääkisa ensi kesänä? Geopark pitää huhujen mukaan välivuoden, jos näin on niin mistä 24h kisa?
Läskintulokausi on takana. Tiukkaa teki, mutta se vaihtui viime tingassa läskinlähtökaudeksi. Muutoksen lääkkeeksi oli tarjolla kolme 4h pyöräilyä. Onnekkaasti sain ne jopa runnottua kalenteriin ja sitten menoksi. Yllättävästi ei tälläkään kertaa jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa, joten summaan kisat muutamilla + / - kohdilla.
Kausi saatiin päätökseen leipälajin MM kisoissa viime viikonloppuna. Gappy Adventure ilahdutti osallistujia uudella pukeutumistyylillä (kuva) ja pitkän tähtäimen suunnitelmilla. Korsikalle kesäkuussa 2016, kyllä luit oikein 2016 ei siis vielä ensi kesänä. Siellä kisataan siis pitkään, 4 päivää, antaas kattoo missä sarjassa ja miten me siellä mennään. http://www.corsicaraid.com/. Huolto- ja kannustusjoukon koko tulee olemaan merkittävä.
Kauden viimeiseen kisaan tiimi oli palkannut isolla rahalla reportterin mukaan ja tarkoitus oli saada juttu julkaistua ja julkisuutta Suomen päämedioissa. Jostain syystä Geopark Challangen 18. tila ei ollut Ylelle tarpeeksi ja päätyivät tekemään jutun oikeista urheilijoista eli Väsyneistä Isistä.
Oikea juttu jäi sitten kirjoittamatta, kun emme voittanetkaan kisaa ja kauden päättäjäisjuhlallisuuksien aikana kaveri katosi heti rahat saatuaan. Onneksi edes tallenteet löytyivät sunnuntaina. Tässä nyt kuitenkin kisanaikaiset haastattelut Törkeen Kalliin Toimittajan (TKT) sanelimesta purettuna ja aika/paikkaleimalla varustettuna. Kuvat on etsitty järjestäjän sivuilta ja kännykästä.
Valmistautuminen:
Mistähän tämäki idea taas tuli? No rogaining oli tullut tutuksi Muddy X:istä ja JatuliToureista, mutta pyörällä. 24h on rogainingin se "virallinen" laji ja se on periaatteessa ollut siellä to-do listalla jo muutaman vuoden. Nyt kun oli tarjolla SM kisat vain 50km päässä Hailuodossa niin eihän se hullu mieli muuta tartte pimeänä talvi-iltana, kun kutsun löytää eli tonne mä meen.
Kisa: Geopark Challange Xtreme 28.-29.6.2014 (Kuvat: Tapani Launonen, Tane, Aki)
Paikka: Oulu - Rokua
Tavoite: Kaikki Questit kierretään!!
Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Muiden mielipiteitä ei oteta huomioon, sorry.
Taustat ja treenit:
Pääosa luettavissa tästä blogista. Jokke on treenannut enemmän kuin koskaan (joka ei toki ole paljon :-)) Itsellä Iin kisan jälkeen kaikki näytti hyvältä... mutta jos menee vasen jalka ihan jumiin kisasta niin sitä ei ilmeisesti kannata parannella parin päivän jälkeen 2h pyörärogalla, iltarasteilla ja 2h rullaluistelulla. Ehkä joillekkin toimii..., minulla yllättävästi ei. Parin viikon nilkuttamisen jälkeen Jukolan pitkä yöosuus meni jotenkuten läpi, mutta aamulla koipi samassa kunnossa. Onneksi Hieroja-Harri sai poppakonsteilla miehen kisakuntoon... paitsi, että iski flunssa, jota parantelin loppuun asti (ja kisa ei jäljelle jäänyttä yskää yllättäen parantanut). Eli periaatteessa normivalmistelut meikäläisellä, ei oo tainnu yhtenäkään vuonna päästä optimaalisesti kisaan. Muulla tiimillä myös normialustus; Jokella varattuna aika polvitähystykseen heti kisan jälkeen ja Tanella sitä sun tätä vaivaa. No, tämä on kai normaalia tässä iässä, raahauduttiin kuiitenkin viivalle jotenkin.
Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Muut tiimin jäsenet voivat olla jälleen eri mieltä tapahtumista ja se heille suotakoon :-). Sisältää myös valitettavasti parannus/pahennusehdoituksia järjestäjille.
Lauantaina pääso tiimi tositoimiin sekä etelässä että pohjoisessa. Harri väänsi Muddy-X:ää Muhoksella ja samaan aikaan Jokke&Tane seikkailivat Spring Adventuressa Hyvinkäällä. Raporttia kisoista alla
Talvileiriä vietettiin taas kahdessa eri osoitteessa. Tane Teneriffalla ja Jokke&Häpä Levin takamaastossa eräkämpällä. Tane ei tullut mukaan vaikka Levijoki tarjosi näin hienon kylpypaikan.
Tämän talven kanssa ja muutenkin...
Ensi lauantaina 15.2. on mahdollista kuunnella meidän tekemisiä nettiradiossa Suora lähetys alkaa klo 18 ja Sporttivartti ala Jokke&Häpä on vuorossa klo 19-19.30 (eihän me ny vartissa mitään ehditä sanoa). Ohjelmassa tiukka seikkailu-urheiluanalyysiä :-).
Tulihan lusittua taas marraskuu läpi. Tällä kertaa hieman pienemmällä painonlisäyksellä kuin viimeksi ja hieman reippaammassa olotilassa. Toki täytyy myöntää, että marraskuussa laihduttaminen on yhtä helppoa, kun Tanen saaminen kisoihin 2 viikon varoajalla. Nyt on siitä oikein dataa tarjolla: Aloitin laihdutuksen 23.10. ja 31.10. paino oli pudonnut 1,5kg ja alkoi marraskuu... Kuukautta myöhemmin paino pudonnut 1kg lisää, hienoa... Keväällä samalla kuurilla samassa ajassa samasta lähtöpainosta kuukaudessa -4kg... että semmosta, selittäkääpä tuo?
Niin vaan nämäkin polovet selvisivät kauden loppuun, vaikka välillä ei tiennyt mitenpäin sängystä pääsee ylös.
Viimeisten viikkojen ohjelmassa oli yösuunnistusviikonloppu Rokualla ja MuddyX, sekin pimeässä. Molemmissa tuli normaalit 180astetta väärään suuntaan, josta MuddyX:ää seuraavassa hieman tarkemmin.
Elämäänsä Uutta Alkua Etsivä Toimittaja oli kuullut Gappy Adventuren poikien aikaistaneen kauden lopetustaan ja löysikin ukot Hattusaaresta, Kolilta, Vaarojen maratonin jälkitunnelmista, lihapatojen ääreltä.
Olis sitten tiedossa ens lauantaina... 43km ylös/alas Kolin maisemissa, ja koko Gappy Adventuren kolmikko mukana (ainakin vielä).
Tanella on treeniä taskussa enemmän kuin muilla yhteensä. Mieshän on oikein valmistautunut huolella eli kaverin näkee vain lähdössä ja baarissa...
Jokke on ottanut vanhat opit takaisin harjoitusohjelmaan eli harkkametrit=kisametrit, mutta niin vaan Tuomaalan gaselli kipaisee multa karkuun.
Itsellä homma on pahasti hukassa... Kajaanin jälkeen juoksumetrejä on tullut hurjat 9 000, nekin kolmessa osassa. Eli ekat 10päivää meni jotenkuten nilkuttaen ja sen jälkeen hissukseen on juoksurytmiä etsitty jalkojen huutaessa äänekkäitä vastalauseita. Lääkäristä on haettu voiteluaineita, jospa nää sais vielä kuntoon. Maaliinpääsy on jo voitto näillä koivilla, mutta ...
Toisaalta haaveena on aina ollut olla sellaisessa kunnossa, että pystyy juoksemaan maratonin ilman sen suurempia valmisteluita, nyt katotaan onnistuuko?
Kisa: Lost in Kajaani, Lost sarja
Paikka: Kajaani - Ristijärvi
Tavoite: Maaliin?
Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Kaitsu voi olla eri mieltä tapahtumista ja se hänelle suotakoon :-).
Taustat ja treenit: Huh, huh... joukkueen kokoaminen on haastavaa. Alkukiinnostus oli kova, mutta... Jokke oli ajoittanut yhden kampaamon rakentamisen samalle viikolle ja tavarantoimittajien kanssa oli hankalaa. Keittiön asentaminen neljässä tunnissa ei sitten onnistunutkaan.Tanellehan tämä ei mahtunut kalenteriin millään.
Suuresta lukiakunnastamme löytyi heti täydennystä joukkoon ja jopa maantieteellisesti hyvin läheltä eli Oulusta. Tosin kävi kuten ennenkin eli Joken osallistuminen meni vaakalaudalle heti kun erehtyi synkkaamaan kalenterin hallituksen kanssa... (eli halukkaita varamiehiä/naisia etsitään taas...)
No ainakin pääsen mukaan kisaan, koska Kaitsu F, jonka selkää katselin viimeksi UrbanRidessa, on mukana Lost in Kajaanissa. Kaitsuhan on tunnettu, lisenssoitu, suunnistaja, joten eksymismahdollisuudet tuplaantuivat heti (eiku...). Yhteisreeniä viritellään heti ensi viikonlopuksi ja katotaan, josko pysyn perässä tällä kertaa.
Ihmeiden aika ei ole ohitse!
Gappy Adventure tekee paluun seikkailukisoihin jo tänä vuonna!
Vaellusreissun peruuntuminen johti siihen, että teemme Joken kanssa "pika" vaelluksen Lost in Kajaani - seikkailukisassa 13.-14.9.. Tuplalasi-Tanelle asiasta olisi pitänyt ilmoittaa pari vuotta aikaisemmin, jotta kalenterista olisi löytynyt tilaa, joten tiimissä on paikka auki (tai sitten joudumme lyhyempään sarjaan ja emme pääse kiusaamaan 1Lifen tiimejä...). Tähänastiset yrityksen uuden jäsenen värväämiseksi on tuonut vain kaksi varamiestä ja naisen ensi kaudelle. Oletko siis sinä etsimämme, huonolla huumorilla höystetty, ei niin huippukuntoinen mies tai nainen? Suunnistus ja sabotointitaidoista (siis 1Lifen sabotoinnista, koska olemmehan vastuussa heidän kaikista ongelmistaan viimeisen kahden vuoden aikana :-)) plussaa ;-). Ota yhteyttä hvalasma<et>gmail.com.
Treenattu on taas huonosti, alla esimerkkiä
Viime kauden jälkeen mietin, millasia kisoja tälle kesälle voisi suunnitella? Jukolan viesti ja Vaarojen maraton tulivat kalenteriin helposti, mutta mitä muuta? Miten olisi pitkä MTB kisa? Lähin sellainen löytyisi Iso-Syötteeltä. "Perhana, Syöte MTB on 2 viikkoa Geoparkin jälkeen. Ei mitään mahdollisuuksia mukaan". Nämä olivat ekat ajatukset viime syksynä, kun tapahtuma julkisti tämänvuoden päivämäärät. Mikään muukaan ei oikein sopinut kalenteriin... Mutta jostain kumman syystä nimeni on kuitenkin Syöte MTB tulosluettelossa, miten tässä nyt näin kävi?
Kisa: Geopark Challange Xtreme 5.-6.7.2013
Paikka: Muhos-Utajärvi
Tavoite: Ehjä suoritus
Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Muut tiimin jäsenet voivat olla jälleen eri mieltä tapahtumista ja se heille suotakoon :-).
19tuntia 25min lähtöön! ja vähän jo jänskättää.
Komentomoduuli saapui seikkailuasema Ouluun aamuyöstä klo 02. Järvenpäästä oli liikahdettu vaudilla ja Tanella lakana oli vaihtunut verhoon (hmm. mitähän siellä ikkunassa on?). Kunnon yöunien jälkeen aloitettiin kamojen tarkastus ja uusien tiimipaitojen sovitus... Muutama "paha" puute havaittiin ja pieni shoppailu oli tarpeen.
Tuplalasi-Tane ja muu tiimi uusissa paidoissa.
Nyt kaikki valmista siihen, että saadaan kartat ja reittikirja. Niistä lisää ehkä illalla lisää.
Kisojen GPS seuranta löytyy tästä listasta http://gpsseuranta.net/index.php?sivu=t viimeistään huomenissa.
7 päivää, 23 tuntia 14min Geoparkin starttiin.
Yllättävän vähän paniikkia on ilmassa. Tiimipalaveria pidetty ja kaikki kamat hommattuna, säätöä uimapatjan/räpylöiden kanssa, mutta nyt on ainakin materiaalia josta valita. Kisasta säännöt ja ohjeet selvillä nyt vaan odotellaan reittikirjaa. Muutakin tietoa putoaa esim. yleisörasteista. Etelän osasto on harjotellut jumarointia ja juuri kun meinasin sanoa, että kerrankin kaikki on ollu terveenä niin Tanelle pieni flunssanpoikanen. Eiköhän se kuitenkin ehdi mennä ohi ennen kisaa.
Kapu taas on viritelly itseään kisakuntoon monella eri tavoin, mm. Jatulitourilla, niistä ohessa...
17 päivää 15 tuntia ja 14 minuuttia Geoparkin lähtöön ja Jukolan viesti takana.
Gappyn kuulumisista ei mitään ihmeellistä, perustreeniä etelässä ja pohjoisessa, eka timipalaveri Geoparkkia varten pidetty ja lista "puuttuvista" välineistä tehty. Ennen Geopark paniikkeja tarina toisen joukkueen synnystä ja saavutuksista eli miten Atqsi päätyi Jämsä-Jukolaan?
44 päivää 10 tuntia ja 42 minuuttia Geoparkin lähtöön ja säätäminen on alkanut.
Toukokuussa on sattunut ja tapahtunut paljon jopa minun mittakaavassa. Kiire on ollut koko ajan ja tarinaa en ole ehtinyt kirjottaa. Nyt sitten kaikki yhdessä paketissa.
72 päivää 16 tuntia ja 16 minuuttia Geoparkin lähtöön ja ensimmäinen "kisa" suoritus takana. Urban ride oli uusi tuttavuus allekirjoittaneelle, joten tiedossa oli varmasti jotain uutta. Homman tarkoitushan on ajella ympäriinsä vastailemassa kohteisiin liittyviin kysymyksiin ja alussa ei tiedä mitä odottaa. Normi meininkiä siis minulle...
81 päivää 9 tuntia ja 25min Geoparkin lähtöön...
Kisakalenteri meni jälleen uusiksi, päivitellään sitä sitten, kun saadaan varmistettua jotain... Muddy X sotki Spring Adventure osallistumisen ja Jukolan viestiin tiimistä lähtee ainakin Häpä, Jokke on kysymysmerkki, mutta Tane kuulemma lähtee toistaiseksi vain ruumisarkussa. Sen verta masentava oli kuulemma ukkojen eka Keski-Uusimaarastisuoritus talven jälkeen. Urbanridella Häpä aloittelee kuitenkin ensi viikonloppuna, kun leipälajin SM kisoihin ei uskalla mennä, kun on niin sairaaan nopeessa kunnossa. Häpä nimittäin laihdutti 100päivää ja raapusti tarinaa tänne.
108 päivää 13h ja 19min Geoparkin alkuun ja tiimin kalenteri on jo uudistunut täydellisesti.
Kauden eka päätavoite täyttyi eli olimme eka ilmoittautunut Geoparkkiin, joten jossain sentään oltiin eka :-).
Jatko onkin ollut hieman takkuisampaa, kun kaikki yhteistapaamiset menee mestään. Ja vaikka mennään sinne, niin silti ei saada koko porukkaa kasaan. Varamiehiä onkin siis haussa...
Koska kaikki on niin levällään, EKT raportoi tiimin kuulumiset puhelnhaastatteluiden avulla.
147 päivää 17 tuntia ja 26 minuuttia Geoparkin starttiin ja kisakauden runko on kasassa. Muitakin varmaan tulee vielä, mutta tiimipalaverissa päädyttiin seuraaviin loistotapahtumiin.
169 päivää, 19 tuntia ja 45 min Geoparkin starttiin, ilmoitti uuden puhelimen laskuriaplikaatio, kun vihdoin huomasin Geoparkin ilmottautumisen olevan auki ja laitoin kupongin sisään. Tiimin seuraava maali on siis asetettu ja treenaus sitä varten on aloitettu.
Varoitus: Seuraava teksti sisältää sanan "kramppi" 15 kertaa eli jos se aiheuttaa lukiassa oireita, ei kannata lukea. Myös muita epämääräisiä, naurettavia ja seikkailukertomukseen kuulumattomia selityksiä on upotettu tekstiin, anteeksi.
Viikonlopun kisa "alkuperäisessä" lajissa toi tiimille jälleen kultaa. Jokke kun ei halua luopua hienosta uudesta pokaalistaan, vaan alun yskähtelyn jälkeen pani pintakaasun päälle ja voitti jälleen mestaruuden. Allekirjoittanut sen sijaan yritti nostaa uusi pelaajia lajin huipulle, mutta ei kun ei. Semifinaalitappio jatkui pronssiottelun tappiona ja tuloksena pahin tärinä miesmuistiin... joka tosin on lyhyt. Tane ei tänäkään vuonna päässyt edes paikalle... nyyh.
Nimittäin mikään aikataulu. Hirvee halu olisi ollut vielä vetää kisaa ennen lumien tuloa, mutta kaikki osuu perheellisellä muiden tapahtumien päälle. Ei onnistunut Multiadventure ja Snowflakes seikkailut vaikka etelän pellejä ollaan moikkaamassa harva se viikonloppu ja samaan syyhyn menee XKaato. Ei nappaa Lost in Kajaani, kun silloin just taas etelässä ja Kajaanissa silloin kun oli Nuuskakairan Jotos. Samoin kävi myös tuplarogainingille Haukiputaalla. Miten voi aina olla väärässä kaupungissa? Yhteistreenejä en ole edes yrittänyt järjestää, kun kaverit karkaa mökille yms. aina kun olen kaupungissa.
Vielä olisi jäljellä Muddy-X (tämäkin jäi keväällä väliin aikatauluongelmien takia). Sen alustavan päivän raapustin kalenteriin ISOlla, mutta sitten se muuttui ja uutta ei ole tiedossa... Varmasti menee taas jonkun toisen päälle :(.
Analyysiä on tehty järkyttävä määrä, puheluita ja keskusteluita on käyty enemmän kuin kertaakaan. Miten saakin yhdestä keskeytyksestä näin paljon analyysiä aikaiseksi. Tässä kuitenkin lopputulemat:
Kisa: Geopark Challange Xtreme 20.-22.7.2012
Paikka: Vaala-Rokua
Tavoite: Vältellä cut-offeja mahdollisimman paljon
Tämä on jälleen oma näkemykseni kyseisestä tapahtumasta. Muut tiimin jäsenet voivat olla jälleen eri mieltä tapahtumista ja se heille suotakoon :-).
1.7. tuli kapteenikirje... Luinpa sen hieman tarkemmin kuin edellisen ja siellä oli kohta "Kisan osuuspituudet niihin käytetyn ajan mukaisesti jaoteltuna: .... Melonta: 5 h ..." ja toinen kohta "Huomatkaa, että kajakkien säätö peräsimineen, jalkatukineen ja aukkopeittoineen luonnistuu parhaiten jos kajakki on joukkueella ennen kisaa. Melontareitti ei ole helppo tuulisella säällä ja kaluston tulee olla kunnossa ja säädetty." ja kolmas "Kajakkimelonta on meriolosuhteita vastaavissa olosuhteissa" ja vielä aikataulussa kohta "melonnan reskutusharjoitus/näyttö" (mikä helvatan reskutus?).
Tapahtuman luonne: 6h multisport kisa 2 hengen joukkuein
(tiimistä mukana Häpä ja Jokke)
Tausta: Tiimillä piti olla oma harjoituskisa Töppi
Adenture, mutta se peruutettiin. Toisaalta kuten kertomukseta käy ilmi me tehtiin
No Limit kisasta ihan aito Töppi Adventure.
Tavoite: kaikkien lajien ja ennenkaikkea vaihtojen
harjoittelua ja kovaa vauhtia
Hieman oli hankala saada keski-ikäisiä kavereita aktivoitua seikkailun pariin eli Töppi Adventure racea ei sitten tulekkaan... Jopa Tane onnistui järjestelemään itselleen viikonlopun vapaaksi... tosin kaveri järjesteli sen kisaa edeltävän, joten edes tiimi ei päässyt kokonaan paikalle.
Joken kanssa suuntasimme jo perinteiselle pääsiäisleirille, tällä kertaa Ylläkselle. Viikon aikana kelit olivat mitä parhaimmat, joten rinnehommissa kului melkein kaikki päivät. Ilmeisen kiire oli laskea, kun ei edes yhteiskuvaa saatu aikaiseksi. Lapset onneksi kasvaa eli iskät pääsi oikeesti tykittään niin hyvää settiä, että nyt on reidet huutaneet viikon.
Tiimin viimeinen pyöräpäivitys näki päivänvalon kun Tanelle saapui uusi Trek. Eivät enää tehneet Gary Fisher nimellä pyörää, joten muu tiimi joutui hyväksymään tämän pelin.
Yhden asian piti olla varma. Geopark Challangen ilmoittautuminen hoidetaan ensimmäisenä joukkueena.
Mutta mutta, ilmoittautuminen ei avautunut 1.2. kuten oli luvattu. Tiimi roikkui netissä 24h/5 päivää painaen refresh nappia 30sek välein, mutta ilmoittautumissivu ei auennut.
Viikonloppuna oli historiallinen hetki, kun tiimimme kokoontui historiansa ensimmäiseen yhteistreeniin. Onhan tiimin perustamisesta jo kaksi vuotta ja kaksi kisaa takana eli jo oli aikakin. Päivän harjoitukseen oli olemassa jopa virallinen kutsu:
Tiimin etelän osasto lähti pienelle maastopyrälenkille Tapaninpäivänä (pohjoinen osasto keskittyi samaan aikaan hiihtoon). Joken kommentit matkan varrelta "Pojjaat renaa myrskyn runtelemassa lähimaastossa, vauhti pysyy kuitenkin normitasolla"
Viime lauantaina rykästiin syksyn viimeinen seikkailugategorian kisa (eli siis meikäläisellä kaikki yli 2h kisat) eli Ruskon tonni. Hommahan on mielenkiintoinen eli miten saadaan reitille 1000m nousua Oulussa? Paikallinen seikkailugurumme Mäkisen Seppo on ratkaissut asian helposti eli Ruskon jätevuoren (korkeusero n. 50m) ympärille luuppisuunnistusratoja, jotka nousevat tasaisin väliajoin "tunturin" huipulle. Luupit kierretään pyörällä ja juosten.
Suunnistuskauden kruunasin Oulurastien viimeisellä sijalla lauantaina. Tukkoista menoa koko matkan ja laitoinkin suosiolla kävelyksi, kun pistokset ja selkä vaivasivat (ehkä siksi, että menomatkan maastopyöräosuudella onnistuin vetämään Garyllä ekat kunnon PANNUT eli täysvoltin tangon yli kivenpäälle). Samaa siis kuin koko kausi eli suunnistus periaatteessa sujui, jos jaksoi keskittyä, mutta tossu ei ollut syönnillään kertaakaan. Aika masentavaa, mutta olihan aikaa ihailla luontoa :-).
Viimeisiä viedään tälle syksylle eli Grekelän Heikin järkkäämä Sprintti Rogaining ajeltiin ja juostiin sunnuntaina. Kyseessä oli siis sprintti 2h 20min, kun oikeat rogaining kisat kestävät sen 24h. Formaatti oli siis sama kuin Muddy-X:ssä, mutta vähemmän jekkuja ja bonustehtäviä. Rasteja siis kierretään miten huvittaa ja jokaiselta napsahtaa rastinumeron perusteella pisteitä.
Kerrankin jotain positiivista tiimin suunnalta. Ylivoimainen kunto siivitti tiimin kaksoisvoittoon leipälajimme Gappyn MM kisoissa (valitettavasti kolmoisvoittoa emme voineet ottaa, koska Tane oli rakentamassa mökkiään :-( --> ensi vuonna sitten). Mestariksi jyräsi Jokke, joka ekan pelin tappion jälkeen antoi mennä pintakaasulla loppuun asti ja otti viidennen mestaruutensa. Allekirjoittanut taas puksutteli PK:ta alkusarjan ja pudotuspelit, jonka jälkeen finaalissa Jokke latoi luun kurkkuun. Tilastotappio napsahti tilille lukemin 4-1 ennekuin ehdin edes PK vauhtiin.
Kiirettä pitää...
Tiimin eka kokoontuminen tapahtui Joken 40v synttäreillä railakkaissa merkeissä. Tämä 12h seikkailu vaatikin palautuakseen hieman enemmän kuin Geopark Challange, mutta nyt olikin hieman tiukempi setti :-). Synttärisankarille annoimme lahjaksi tietokirjallisuutta suunnistuksesta ja vaeltamisesta, koska kaverihan on lukumiehiä (=edellisen kerran lukenut jotain koulussa) ja lahjakortin ensi vuoden hankintoja varten. Kaiken kruunasi hienosti paketoidut Vaseliiniputkilot. Ensi vuodelle tehtiin vaikka mitä suunnitelmia. Hyvä että oli suodatin päällä ja ihan kaikkea ei muista.
Mieltäni on askarruttanut se, mitä olisi tapahtunut, jos Geopark Challangessa järjestäjät olisivat lähettäneet meidän viimeiselle osuudelle pyöräilemään?
Kesän viimeinen fillarisuunnistus on takana ja taas paikat mustelmilla. Kauden saldo: viidet iltarastit ja aina jotain häikkää ja tais tulla 5 viimeistä sijaa.
Huh huh meinaa mennä ylikunnon puolelle. 7,5h suunnistusta yhdelle viikolle olisi paljon, jos sen osaisi. Nyt tuli harhailtua ainakin 2,5h, mutta kaikenkaikkiaan mukavia suunnistuksia. Ja tapahtuihan sekin ihme, että voitin jonkun virallisissa suunnistuskisoissa :-). Tuosta olikin pakko palautella viikko.
